Selvitys Suomen raskaan liikenteen tulevaisuudesta esiteltiin eduskunnassa.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta sekä valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto saivat selvityksen raskaan liikenteen tilanteesta ja näkymistä. Raskaalla liikenteellä eli kuorma-autoilla ja ajoneuvoyhdistelmillä ajettavalla tavaraliikenteellä on kriittinen rooli Suomen kotimarkkinoille, ulkomaankaupalle ja yhteiskunnan toimintavarmuudelle.
Suomen sisällä maitse kuljetetuista tonneista jopa 90 prosenttia kuljetetaan raskailla ajoneuvoilla. Tulevaisuuden suuria kysymyksiä ovat tieverkon kunto, energiamurros ja työvoiman saatavuus.
Heikentyvä tieverkko huolestuttaa raskaan liikenteen toimijoita
Suomen kilpailukyvyn elvyttämiseksi on tunnistettava suurten kehityskulkujen vaikutukset ja tehtävä tarvittavia toimia etupainotteisesti. Väestö keskittyy, mutta raaka-aineet ja teollinen tuotanto sijaitsevat eri puolilla Suomea.
Tieverkon tilaa on pakko parantaa, koska huonokuntoiset tiet aiheuttavat nykyrahoitustasolla yli miljardin euron lisäkustannukset kuljetusyrityksille kymmenen seuraavan vuoden aikana.
”Kuljetusyritykset ovat parantaneet kuljetustalouttaan kasvattamalla raskaan kaluston mittoja ja massoja. Tämä on luonut kilpailuetua Suomelle ja vähentänyt päästöjä. Tieverkon heikentyminen täytyy pysäyttää, jotta ei menetetä jo saavutettua kilpailuetua”, sanoo Destian johtaja, professori Jorma Mäntynen.
Raskaassa liikenteessä käyttövoimamurros kiihtyy, keskeisinä energioina ovat diesel, biokaasu ja sähkö. Kuljetusala kilpailee niukkenevasta työvoimasta muiden alojen kanssa. Työvoimapulaa tulee torjua laadukkaalla koulutuksella, markkinoinnilla ja uuden teknologian käytöllä.
”Raskaan liikenteen käyttövoimamurroksen edistäminen alentaa Suomen logistisia kustannuksia sekä parantaa energiaomavaraisuutta. Raskaan liikenteen sähköistymistä on kyettävä tukemaan kaikin keinoin. Kuljetusalan työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä Suomen toimivuuden kannalta”, sanoo Destian strategisten liikennejärjestelmien ryhmäpäällikkö Riku Huhta.
Selvityksen esitteli laaja elinkeinoelämän konsortio, jonka muodostivat INFRA ry, Koneyrittäjät ry, Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Tieyhdistys ry ja Destia Oy.
