Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat melkein ennallaan viime syksyyn verrattuna ja ovat nyt samalla tasolla kuin vuosi sitten.
Yritysten näkymiä synkentävät Yhdysvaltojen asettamat tullit, kiristyneet kansainväliset suhteet sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen. Tilanne on erityisen vaikea rakentamisen ja kaupan aloilla. Pk-yritysten maksuvaikeudet ovat kuitenkin selvästi vähentyneet.
Näin todetaan tänään julkaistussa pk-yritysbarometrissä, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.
Yhtä moni pk-yritys odottaa taloustilanteen paranevan kuin heikkenevän.
”Suomen talouden kehitys riippuu pitkälti yksityisen kulutuksen elpymisestä sekä vientimarkkinoidemme kasvusta. Molempiin liittyy edelleen epävarmuutta ja etenemistä seurataan varovaisen toiveikkain mielin. On huolestuttavaa, että rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen edelleen haittaa yritysten hankkeiden toteutumista”, elinkeinoministeri Sakari Puisto sanoo.
Rahoituksen puute hidastaa pk-yritysten kasvua
Pk-yritysten maksuvaikeuksien määrä väheni selvästi loppuvuoden aikana. Erityisesti nuorten yritysten tilanne on parantunut. Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen merkittäviä haasteita. Nyt 38 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, että ei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta.
”Tämä viesti on syytä ottaa vakavasti. Jos yritykset eivät saa rahoitusta tai kokevat, että hakeminen on liian vaikeaa, rahoitusmarkkina ei tue riittävästi Suomen talouden kasvua. Helpotamme osaltamme pienimpien ja aloittavien yritysten tilannetta mikroyrityslainallamme, ja näyttää siltä, että myös pankit ja muut rahoittajat ovat lisäämässä yritysrahoitusta”, Finnveran liiketoimintajohtaja Juha Ketola sanoo.
”38 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, että ei ole saanut tai hakenut rahoitusta.
”Samaan aikaan täysin velattomien yritysten määrä on kasvanut, mikä kertoo siitä, että investointeja ei ole viety eteenpäin. Tuntuvat kasvutoimet edellyttävät usein ulkoista rahoitusta, se on työkalu kasvuun. Yritysten onkin tärkeä huomata, että myös investointivelka on velkaa. Se on pois yrityksen tulevasta kasvusta ja menestyksestä”, Ketola toteaa.
Finnveraa vaaditaan yhä usein yritysten pankkilainojen takaajaksi. Barometri osoittaa, että voimakkaasti kasvuhakuisilla pk-yrityksillä peräti 58 prosentilla pankkirahoituksen saaminen edellytti Finnveran takausta. Vaikka rahoituksen saanti on heikentynyt viime vuosina, kehitys näyttää tasaantuneen.
”Hyvä uutinen on se, että voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten rahoituksen saatavuus ei ole viime vuosina entisestään heikentynyt. Monilla yrityksillä on taloudellisen tilanteensa puolesta erittäin hyvä hetki tehdä investointeja. Korkotaso ja inflaatio ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja viennin tilauskirjat kasvussa, joten kotimaista ja kansainvälistä kysyntää on”, Ketola jatkaa.
Investointihalukkuus on edelleen vaatimatonta
Pk-yritysten investointihalukkuus on pysynyt vaatimattomana. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan lisääntyvän.
Epävarmuudesta huolimatta pk-yritysten rekrytointiaikeet eivät ole juuri vähentyneet syksyn barometriin verrattuna. Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilökuntansa määrää, kun 12 prosenttia ennakoi vähentävänsä sitä. Suurin joukko, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstönsä.
”Työllisyyden laaja-alaista toipumista joudutaan odottamaan vuoden 2026 loppupuolelle. Pk-yritykset ovat ymmärrettävästi varovaisia palkkaamaan uusia tekijöitä ennen kasvun ja kysynnän selvää käännettä”, Suomen yrittäjät ry:n johtava ekonomisti Petri Malinen sanoo.
Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi noin 4 400 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2025 puolivälistä tammikuun 2026 puoliväliin. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.
