Energiajärjestelmä on siirtynyt uuteen vaiheeseen ja investointeja hidastaa epävarmuus.
Energiaviraston tammikuussa Helsingin Paasitornissa järjestämässä Uusiutuvan energian päivässä 2026 kävi selväksi, että suomalainen energiajärjestelmä on siirtynyt uuteen vaiheeseen. Vihreä siirtymä jatkuu, mutta se ei etene enää vanhojen oletusten varassa: sähkön kysyntä ei kasva odotetusti, investointeja on jonoksi asti suunnittelupöydällä – mutta moni hanke jumittaa – ja katse kääntyy koko järjestelmän toimivuuteen.
Keskiöön nousevat joustot, varastointi, huoltovarmuus sekä sähkön ja lämmön yhteispeli. Lämmöllä-lehden artikkelissa Energiaviraston johtaja ja Helsingin yliopiston energiaekonomian työelämäprofessori Pekka Ripatti selventää, miksi energiamurroksen seuraava askel ratkaistaan kokonaisuuden hallinnalla, ei yksittäisillä teknologioilla. Viesti ulottuu lopulta myös tavalliseen pientaloasujan arkeen: kaikkea ei kannata rakentaa yhden kortin varaan.
Uusiutuvan energian päivän ytimessä oli kysymys: miksi vihreän siirtymän investoinnit eivät etene oletetulla tahdilla? Ripatin mukaan kyse ei ole vain luvituksesta, vaan ennen kaikkea epävarmuudesta ja muuttuneista taloudellisista reunaehdoista.
Tilaisuudessa puhuttivat erityisesti havainnot teollisen sähkönkulutuksen kehityksestä, jonka kerrottiin vähentyneen pitkällä aikavälillä jopa noin 30 prosenttia. Tämä pakottaa tarkastelemaan kysyntäennusteita ja investointipuhetta uudesta kulmasta.
Rahoituksen osalta hankkeita painavat korkojen nousu ja rakennuskustannusten kallistuminen: teolliset uusiutuvan energian hankkeet rahoitetaan usein valtaosin velalla, jolloin laskelmat voivat muuttua nopeasti.
Uusiutuvan sähkön tuotanto kasvaa Suomessa vauhdilla. Tilaisuudessa korostui kuitenkin viesti: seuraava kehitysaskel ei ole enää pelkkä tuotannon lisääminen, vaan se, miten vaihteleva tuotanto sovitetaan toimivaksi kokonaisuudeksi.
Ratkaiseviksi teemoiksi nousivat sähkön ja lämmön varastointi, kulutusjousto, sektorien välinen integraatio (sähkö–lämpö–kaasu–liikenne) sekä huoltovarmuus ja häiriönsietokyky.
Ripatin mukaan varastointiin ja joustoihin on jo investoitu, mutta tarve kasvaa sitä mukaa kun vaihteleva tuotanto lisääntyy.
Tilaisuuden materiaalit verkossa
