Suomen sähkönkulutuksen kasvu on voimistumassa lähivuosina. Siksi tuuli- ja aurinkovoiman rinnalle tarvitaan myös säästä riippumatonta säätövoimaa.
Sähkönkulutuksen kasvua vauhdittavat erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeet. Suomen sähköjärjestelmään solmittujen sähkönkulutuksen liittymissopimusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Elokuun puoliväliin mennessä liittymissopimusten tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaislaajuus on hanketoimijoiden ilmoittamien tietojen perusteella yhteensä lähes viisi gigawattia sisältäen jakeluverkkoihin liittyvät hankkeet. Lisäksi rakenteilla ja toiminnassa olevien sähkökattilahankkeiden yhteenlaskettu teho on ylittänyt kolme gigawattia.
Liittymissopimuksen tekeminen ei takaa, että hanke toteutuu täydessä laajuudessaan. Tyypillisesti liittymissopimuksen tekemisen jälkeen hanketta aletaan rakentaa ja sähkönkulutus kasvaa vaiheittain useiden vuosien kuluessa, eivätkä hankkeet käytä heti verkkoon liityttyään täyttä ilmoittamaansa tehoa.
Kulutus voisi kasvaa jopa lähes 40 prosenttia
Mikäli kaikki liittymissopimuksen tehneet hankkeet toteutuisivat täysimääräisesti tulevien vuosien aikana, ne lisäisivät sähkönkulutusta Suomessa lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasoon verrattuna. Fingrid oyj:n arvion mukaan kulutuksen kasvun toteutuminen tässä laajuudessa veisi todennäköisesti ainakin viisi vuotta.
”Liittymissopimuksen tekeminen ei takaa, että hanke toteutuu täydessä laajuudessaan.
”Suomella on erinomaiset edellytykset kasvaa puhtaan sähkön avulla ja tuuli- ja aurinkovoiman kapasiteettia voidaan merkittävästi lisätä. Tarvitsemme kuitenkin sääriippuvaisen tuotannon rinnalle lisää säätövoimaa, kuten moottorivoimalaitoksia tai muuta säätökykyistä sähköntuotantoa, jotta sähköjärjestelmän tasapaino, toimitusvarmuus ja kilpailukykyinen hinta voidaan turvata myös silloin, kun tuuli- ja aurinkotuotanto vaihtelevat”, Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka sanoo.
”On tärkeää, että kulutuksen kasvua seuraavat myös riittävät ja oikea-aikaiset investoinnit sähköntuotantoon. Suurten, tasaisesti sähköä kuluttavien uusien toimijoiden olisi tärkeää aktiivisesti edistää sähkötehon riittävyyttä ja joustoja varmistavia ratkaisuja”, Sihvonen-Punkka korostaa.
Lisäliityntäkapasiteetti on jo melkein varattu
Uusien sähköverkon liityntöjen kysyntä on pysynyt erittäin vahvana. Datakeskus- ja sähkökattilahankkeiden lisäksi liityntöjä hakevien joukossa on paljon sähkövarastohankkeita. Sähkövarastoista on tehty liittymissopimuksia jo yli neljän gigawatin edestä.
Vaikka kantaverkkoa rakennetaan ennätystahtiin, rakenteilla olevien kantaverkkoinvestointien tuoma lisäliityntäkapasiteetti on monin paikoin jo lähes varattu, eikä kiinnostus uusiin liityntöihin ole vähentynyt. Sen vuoksi liityntöihin liittyy myös tulevaisuudessa aluekohtaisia pidempiä odotusaikoja.
