Vuoden 2023 vahvistuneiden energiatilastojen mukaan lämmön yhteydessä tuotetaan yhä vähemmän sähköä, ja sähköllä tuotetaan yhä enemmän lämpöä. Ennen kaupungit veivät sähköä, nyt ne tuovat sitä. Muutos haastaa siirtoyhteyksiä.
Vahvistettujen tilastojen mukaan vuosi 2023 merkitsi käännettä sähkön ja lämmöntuotannon suhteessa. Sähkön tuottaminen lämmöntuotannon yhteydessä (CHP, combined heat and power) väheni viidenneksellä. Samalla polttoon perustumaton lämmöntuotanto, jossa hyödynnetään sähköä joko osittain tai kokonaan, kasvoi yli kolmanneksella. Polttoon perustumattoman tuotannon osuus on nyt 19 prosenttia kaukolämmön kokonaistuotannosta.
”Olemme ennakoineet sähkön osuuden kasvua lämmityksessä jo vuosia, ja nyt murros näyttäisi olevan vireillä”, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa.
”Samalla kehityskulkuun liittyy myös huoli lämmön ja sähkön yhdistelmätuotannon vähenemisestä; sillä on suuri merkitys nimenomaan sähkön saannin takaajana silloin, kun kulutus on talven pakkasilla korkeimmillaan”, Leskelä jatkaa.
Tuonti putosi puoleen edellisvuodesta
Yhteistuotannon väheneminen heijastui myös sähkötilastoihin. Polttamalla tuotettu sähkö väheni 22 prosenttia. Sähkön tuonti laski 50 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Muutoksen taustalla vaikuttavat kevääseen 2022 päättynyt tuonti Venäjältä ja vahvistunut oma tuotanto. Vajeen kattoivat tuulivoima, jota tuli merkittävästi lisää, ja ydinvoima, jonka osuus sähkön tuotannosta on noussut yli neljänkymmenen prosentin Olkiluoto 3:n valmistuttua.
Sähkön kulutus laski kaksi prosenttia. Kulutuksen suurin vähenemä oli teollisuudessa, joka käyttää 44 prosenttia sähköstä. Sen kulutus laski 4,8 prosenttia. Muutos on merkittävä, kun huomioidaan, että vuonna 2022 sähkön keskihinta oli 154 euroa megawatilta ja vuonna 2023 se laski 56 euroon megawatilta. Kuluttajahintoina vastaavat summat, verot ja myyjän marginaalit huomioiden, ovat noin 20 senttiä ja seitsemän senttiä kilowattitunnilta. Teollisuuden kulutus laski siis hintojen laskusta huolimatta.
Yksittäisistä sektoreista suurin lasku oli rakennusalalla. Rakentamisen vähenemisen seurauksena sen kulutus laski vajaat 30 prosenttia.
”Tarina numeroiden takana on se, että kaupungeista, jotka aiemmin ovat olleet merkittäviä sähkön tuottajia, on tulossa sen suurkuluttajia. Lämmitys sähköistyy ja sähköä tuotetaan aiempaa vähemmän lämmön yhteydessä”, Jukka Leskelä sanoo.
”Tämä haastaa huoltovarmuuttamme ja on pohdittava, miten voisimme pitää yllä riittävää sähkön tuotantokykyä. Myös sähköverkkoihin pitää investoida kaupunkien sähköistyessä yhä enemmän, kun sähkö tuotetaan kaupunkien ulkopuolella.”
