Kolumni, Jouni Kekäläinen, toimitusjohtaja, Sähkösuunnittelijat NSS ry.
Digitalisaatio puskee läpi joka rintamalla ja viimeaikaiset harppaukset varmasti vauhdittavat kehitystä. Suunnittelussa ei enää pärjää sähkötyöselostuksella ja tasokuvilla. Suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistön elinkaaren kokonaisuus hallitaan tietomalleilla.
Aikaa on jo vierähtänyt tovi siitä, kun teollinen vallankumous 4.0 promottiin Saksassa. Sen, jos kuvaisi lyhyesti; niin siinä suunnitellaan, rakennetaan, optimoidaan käyttöä ja – seuraavaa suunnittelukohdetta silmällä pitäen – järjestelmä ehdottaa suunnittelijalle parannuksia perustuen käytönaikaiseen dataan.
Edellytyksenä kiinteistön digitaaliselle kaksoselle hankkeen suunnittelussa on tietomallin käyttö. Miten suunnittelusta eteenpäin? Ammattimaiset tilaajat edellyttävät pääsääntöisesti kohteissa tietomallien käyttöä.
”Suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistön elinkaaren kokonaisuus hallitaan tietomalleilla.
Rajapinta suunnittelun ja urakoinnin välillä tulee saada jouheaksi. Siihen päästään, kun kaikilla on yhteensopivat työkalut ja taito käyttää niitä. Hyödyt ja säästyvät tunnit tulevat esiin, kun kaikki toimijat hyödyntävät samaa dokumentaatiota.
Muistellaanpa, miten monta kokousta LVI:n, sähkön ja prosessien edustajat ym. hankkeeseen osallistuneet tahot ovat istuneet risteilyissä asioita miettimässä. Mieleen tulee myös tapauksia, joissa ensin työmaalle ehtinyt on propannut kiinnikkeensä toisen tontille.
Kuviin ei uskalleta luottaa ja erilaisiin tarkistusmittauksiin palaa aikaa myös laitetoimittajilta. Tahtituotannossa ja Lean-ajattelussa edellytetään valmiita suunnitelmia, jotka käydään asentajien kanssa läpi ennen asennusta. Vastuukysymykset nousevat esiin aina aika ajoin keskusteluissa.
Tietomallit tehostavat myös urakoitsijan toimintaa. Tarjouslaskenta tarkentuu, kun malli sisältää myös massatiedot. Loppuasiakas maksajan roolissa ansaitsee parempaa.
Elinkaaren aikaiset kulut ovat noin 3 – 4 kertaa suuremmat kuin kiinteistön rakennusinvestointi. Potentiaalia on säästää kustannuksia esimerkiksi muuntojouston ja tarkan energiankulutuksen avulla. Tässä tulee se 4.0-ajattelu, mittaa–analysoi–säästä, mukaan kuvioon.
Vastuukysymyksissä löytyy muuten hyvä ohje sähkötyöturvallisuuden puolelta: ”Jokainen vastaa itse omasta työkohteestaan”.
