USVA-hanke nostaa sabotaasin kynnystä kehittämällä autonomista merivalvontateknologiaa.
Itämeren pohjassa risteilevät tietoliikennekaapelit ja energiaputket ovat viime vuosina nousseet otsikoihin niihin kohdistuneiden sabotaasiepäilyjen seurauksena. C-Lion1-kaapelin katkeamiset loppuvuodesta 2024 ja vuoden 2025 alussa sekä aiempi Balticconnector-putkirikko ovat osoittaneet sen, miten haavoittuvaa yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri on ”vahingoille”, joiden takaa paljastuu usein hybridi-vaikuttamisen piirteitä.
USVA-hanke (uncrewed surface vessels for automated critical infrastructure protection) kehittää uudenlaisia merivalvontaratkaisuja hyödyntämällä autonomisia pinta-aluksia, jotka voivat toimia emäaluksina ilmassa lentäville ja veden alla liikkuville lennokeille. Se luo merelle jatkuvan läsnäolon, joka toimii ennen kaikkea ennaltaehkäisevänä pelotteena. Kun kiinnijäämisriski kasvaa, sabotaasin hyöty-riski-suhde muuttuu hyökkääjän kannalta epäedulliseksi.
“Suomen merialueille sijoittuva kriittinen infrastruktuuri, johon kuuluvat esimerkiksi satamat, merenalaiset energiaputket, tietoliikennekaapelit ja merituulipuistot, on suurimmaksi osaksi yksityisessä omistuksessa. Näiden kohteiden turvallinen ja häiriötön toiminta edellyttää entistä tehokkaampia ja mukautuvampia valvontaratkaisuja”, Turun ammattikorkeakoulussa USVA-hankkeen koordinaattorina toimiva Juha Kalliovaara sanoo.
USVA-projektia rahoittaa Business Finland osana Patria e-Alliance -veturiohjelmaa. Kokonaisuutta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu ja siinä ovat mukana Patria, Marine Alutech, Atostek, Brighthouse Intelligence, Nordic Inertial ja Luode Consulting, Turun yliopisto ja Laurea ammattikorkeakoulu.
Autonomista navigointia
Siinä missä Marine Alutech vastaa hankkeessa rakennettavan 14-metrisen miehittämättömän aluksen valmistamisesta, ohjelmistotalo Atostek rakentaa alukselle ”aivot”. Atostekin rooli on toimia järjestelmäintegraattorina, joka yhdistää massiivisen määrän sensoridataa yhdeksi toimivaksi tilannekuvaksi.
Toteutuksessa hyödynnetään Atostekin Flexbot-alustaa, joka on mahdollistanut poikkeuksellisen nopean kehitystahdin.
”Flexbot-alustan pohjalle rakentamamme ohjelmisto tekee autonomisen navigoinnin päätöksiä: miten alus käyttäytyy vesillä, miten se navigoi reittipisteeltä toiselle ja mitä se tekee, jos vaikkapa matkustaja-alus tulee vastaan”, Atostekin strategiajohtaja Tuomas Pystynen selventää.
Resilienssiä häirintää vastaan
Itämeren nykyisessä turvallisuustilanteessa pelkkä autonomia ei riitä, jos järjestelmä on riippuvainen helposti häirittävästä satelliittipaikannuksesta. USVA-hankkeessa resilienssi on viety pitkälle: alus kykenee navigoimaan myös ilman GPS-yhteyttä, mikä tekee siitä immuunin nykyisin yleistyneelle signaalihäirinnälle.
“Kaapelivaurion sattuessa kehittämämme teknologian avulla voidaan paikantaa vaurio tarkasti ja nopeasti. Paikalle voidaan lähettää drooni tai ROV-sukellusrobotti saamaan reaaliaikaista kuvaa tilanteesta. Pystymme taltioimaan todistusaineistoa, joka edesauttaa tekijän jäljittämistä”, Kalliovaara sanoo.
Hänen mukaansa kesän 2026 testien fokuksessa on teknologian todentaminen ja integrointi prototyyppialukseen.
“Nyt on vielä tutkimuksen, ei simuloinnin aika. Hankkeen päättyessä kesällä 2027 järjestämme autonomisen aluksen ja sen satelliittiyksiköiden loppudemonstraation, johon kutsutaan myös media paikalle.”
