Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kansallisesta hankintatietovarannosta, joka avaa markkinoita ja lisää luottamusta julkisiin ostoihin.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry ja Suomen yrittäjät ry kiittävät hallitusta uudistuksesta, joka tuo julkiset ostot yritysten ja veronmaksajien nähtäville. Näkyviin tulevat noin 38 miljardin euron vuotuiset ostot, joista noin 15 miljardia on kilpailuttamattomia.
Julkisia ostoja koskevan yhteisen tiedon puute on vihdoin korjaantumassa. Hallitus esittää, että Valtiokonttori kokoaa kuntien, hyvinvointialueiden, valtion virastojen ja Kelan ostolaskutiedot sekä hankintojen tiedot koko niiden elinkaaren ajalta. Ostolaskutietojen toimittaminen alkaisi porrastetusti valtion virastoista jo toukokuussa 2027 ja ulottuisi kuntiin elokuussa 2028.
Yrityksiä tieto auttaa löytämään uusia mahdollisuuksia julkisista ostoista. Tieto auttaa valvomaan ja kehittämään koko markkinaa sekä vertailemaan kuntien ja hyvinvointialueiden kustannusrakenteita.
”Yrityksiä tieto auttaa löytämään uusia mahdollisuuksia julkisista ostoista.
”Hallitus tuo julkiset ostot ensimmäistä kertaa yhteen paikkaan. Uudistus on merkittävä. Tähän asti kilpailusta on puhuttu ilman, että sitä on voitu kunnolla mitata yhteisellä tiedolla. Nyt nähdään, missä kilpailu toimii ja missä ei, ja juuri se on luottamuksen perusta”, EK:n johtava asiantuntija Sanna-Maria Bertell sanoo.
Tietovarantoon tulee sopimusseuranta, josta yritykset näkevät, kuka kilpailutuksen voitti ja milloin sopimus päättyy. Ne voivat ennakoida tulevia kilpailutuksia, tutkia aiempia vaatimuksia ja analysoida kilpailijoitaan. Tämä on erityisen arvokasta pk-yrityksille.
Avoimuutta myös sidosyksiköiden ostolaskuihin
Sidosyksiköiden eli in-house-yhtiöiden hankintalain alla tekemät kilpailutukset tulevat tietovarantoon, samoin niiden myynti omille asiakkailleen. Mutta in-house-yhtiöiden omia ostolaskuja ei kerätä. Siksi inhouse-yhtiöiden osalta kokonaiskuva jää julkisuudelta piiloon, kun ilman ostolaskujen keräämistä niiden omat ilman kilpailutusta tehdyt pien- ja suorahankinnat eivät tule uudistuksen piiriin.
Eduskunta edellytti jo kesäkuussa, että inhouse-yhtiöt toimittavat ostolaskutietonsa samoin perustein kuin omistajansa. Myös EK ja Yrittäjät kannustavat kehittämään järjestelmän in-house-ostolaskut sisältäviksi.
Niiden mielestä uudistus ei saa kuitenkaan lisätä pk-yritysten hallinnollista taakkaa. Laskumerkinnät on hoidettava verkkolaskun vakiokentillä ja automaatiolla, jotta laskutukseen ei synny käsityötä.
Suomi on myös ennakoinut EU-sääntelyä. Komission syyskuussa esittämä hankinta-asetus edellyttäisi hankintatietoa koko hankinnan elinkaaren ajalta kaikissa jäsenvaltioissa. Järjestöjen mukaan kansallinen ratkaisu on rakennettava niin, että se täyttää EU-vaatimukset suoraan eikä yrityksille synny päällekkäistä raportointia.
