Energiateollisuus ry:n (ET) selvityksen mukaan investoinnit jakeluverkkoihin kasvavat merkittävästi, mutta Suomen kilpailukyvyn kannalta tarvitaan vielä enemmän.
Suomen jakeluverkkoyhtiöt arvioivat jakeluverkkojen investointitarpeen nousevan seuraavan kymmenen vuoden aikana keskimäärin noin 950 miljoonaan euroon vuodessa. Investointitarve kasvaa merkittävästi aiemmasta, jolloin vastaava arvio oli alle 800 miljoonaa euroa vuodessa.
Tiedot käyvät ilmi ET:n teettämästä yhteenvedosta, jossa tarkasteltiin jakeluverkonhaltijoiden keväällä julkisessa kuulemisessa olleita kehittämissuunnitelmaluonnoksia. Jakeluverkonhaltijat laativat kehittämissuunnitelman kahden vuoden välein. Suunnitelmissa esitetään muun muassa keskeiset investoinnit, joilla ylläpidetään verkon siirtokapasiteettia ja mahdollistetaan uuden sähköntuotannon ja uusien sähkönkäyttäjien liittäminen verkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Investointien kunnianhimoisempi kasvu olisi Suomen etu
Jakeluverkkojen investointien kasvu on linjassa aiemmin keväällä julkaistun ET:n, Paikallisvoima ry:n ja Energiakaupungit ry:n AFRYltä tilaaman selvityksen kanssa. Sen perusteella nyt nähtävä investointitason nousu vastaa suunnilleen selvityksen perusskenaarion mukaista sähköistymisen kehitystä.
”Rahoitusvaje on perusskenaariossa vuositasolla jopa 500 miljoonaa euroa.
Suomen kansantalouden ja kilpailukyvyn näkökulmasta tavoitteeksi tulisi kuitenkin asettaa tätä kunnianhimoisempi kasvuskenaario.
”Jos haluamme maksimoida energiamurroksen kansantaloudelliset hyödyt ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä, meidän tulisi entisestään panostaa verkkojen kehittämiseen”, ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.
Verkkoyhtiöiden rahoituskyky on varmistettava
Sähköverkkoyhtiöiden taloudelliset raamit asettavat valvontamenetelmät eivät ET:n mukaan mahdollista tarvittavien investointien kestävää rahoittamista pitkällä aikavälillä, vaan kasvava investointitarve johtaa nykyisillä valvontamenetelmillä rakenteelliseen rahoitusvajeeseen. Keväällä julkaistun AFRY:n selvityksen perusteella vaje on perusskenaariossa vuositasolla jopa 500 miljoonaa euroa.
”On välttämätöntä, että valvontamenetelmiä päivitetään siten, että ne tukevat Suomen sähköistymistä, investointeja ja kilpailukyvyn kasvua. Sähköistymisen Suomelle tuoma kasvu on mahdollista vain, jos sähköverkkojen kehittämisedellytykset varmistetaan”, Leskelä sanoo.
