Fingrid oyj:n tänään julkaiseman selvityksen mukaan uusien liittyjien tehokas sijoittuminen Suomen sähköjärjestelmään voi kasvattaa kantaverkon kokonaisliitettävyyttä jopa 20 gigawattia.
Sähkönkulutus on kääntymässä Suomessa voimakkaaseen kasvuun erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeiden vauhdittamina. Sähköverkon liityntäsopimuksen tehneet hankkeet voivat toteutuessaan kasvattaa kulutusta viidessä vuodessa jopa 40 prosenttia.
Sähkön tuotanto ja kulutus sijoittuvat Suomessa epätasapainoisesti, sillä tuotannosta yli 70 prosenttia sijoittuu länsirannikolle ja pohjoiseen, kun taas yli 50 prosenttia sähköstä kulutetaan Etelä-Suomessa. Tämän kehityksen jatkuessa uusien voimajohtoyhteyksien tarve maankäyttövaikutuksineen ja pitkine sähkösiirtomatkoineen kasvaisi edelleen.
Fingridin 5,2 miljardin euron investointiohjelman myötä kantaverkon kapasiteetti vahvistuu seuraavien kymmenen vuoden aikana merkittävästi, mutta kasvu ei voi olla rajatonta. Kantaverkkovahvistusten mahdollistama kasvu onkin sitä suurempaa, mitä lähemmäksi toisiaan uusi sähkön tuotanto ja kulutus sijoittuvat.
Verkkoliityntöjen priorisoinnista on vireillä hanke
Fingrid on selvittänyt sijaintiriippumattomien teollisuuslaitosten sekä sähkövarastojen maantieteellisen sijoittumisen vaikutuksia kantaverkon liitettävyyteen ja liityntäaikoihin. Selvityksen mukaan uusien liittyjien parempi sijoittuminen mahdollistaa sähköjärjestelmään jopa 20 gigawattia enemmän uutta sähkönkulutusta, -tuotantoa ja -varastoja.
Se vastaa kymmeniä suurteollisuushankkeita, jotka toteutuessaan voivat tuoda Suomeen merkittävää taloudellista hyvinvointia. Tehokkaampi sijoittuminen hillitsee myös kantaverkon investointitarpeita, maankäyttövaikutuksia ja kustannuksia.
Tärkeä askel on myös työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema hanke verkkoliityntöjen priorisoinnista.
”Tämä on erittäin toivottu muutos ja helpottaa tilannetta liityntäkapasiteetin niukkuustilanteissa”, Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka sanoo.
”Verkon rakentamisen, laitosten sopivan sijoittumisen sekä liityntöjen priorisoinnin ohella tarvitaan myös joustavia liityntöjä ja sujuvuutta lunastuslupien käsittelyyn. Unohtaa ei sovi myöskään uutta joustavaa tuotantokapasiteettia sähköjärjestelmän tarpeisiin ja sähkön riittävyyden varmistamiseksi”, Sihvonen-Punkka toteaa.
