Datakeskusten pitkäaikainen sähköntarve edistää etenkin tuulivoiman rakentamista Suomessa.
Keskusten energiankulutus on herättänyt huolta, mutta itse asiassa niiden rakentaminen vauhdittaa Suomen energiajärjestelmän kehitystä, sanovat Suomen datakeskusyhdistys ry:n (FDCA) toiminnanjohtaja Antti Poikola ja Destia oy:n ryhmäpäällikkö Riku Huhta. He muistuttavat, että mahdollisuudet pitää kuitenkin osata hyödyntää.
Suomi on datakeskustoimijoille houkutteleva investointikohde: viilennyskustannukset ovat ilmaston takia pienemmät ja sähköliittymän saa moniin muihin Euroopan maihin verrattuna nopeasti. Lisäksi sähkö on edullista, ja sitä tuotetaan Suomessa paljon uusiutuvista lähteistä.
Datakeskusten suuresta sähkönkulutuksesta on puhuttu paljon, mutta sen merkitys suomalaisen sähköverkon kantokyvylle on FDCA:n Antti Poikolan mukaan oletuksia pienempi.
”Nykyisten datakeskusten sähkönkulutus on noin 2–3 prosenttia Suomen sähköstä, ja sen ennustetaan kasvavan 7–8 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Sähköverkko ehtii kehittyä datakeskusten mukana, eikä ennusteiden valossa ole syytä huolestua, että niiden toiminta vaikuttaisi suomalaisen sähköverkon toimintaan”, hän sanoo.
Destian ryhmäpäällikkö Riku Huhdan mukaan datakeskukset toimivat myös ajurina suomalaisen energiajärjestelmän kehitykselle.
”Kasvava kysyntä mahdollistaa puhtaan energian tuotantokapasiteetin lisäämisen, sillä datakeskustoimijat solmivat pitkiä sähkön ostosopimuksia, jotka ovat usein edellytys tuulivoimahankkeiden rahoitukselle. Tuulettomiin aikoihin voi löytyä ratkaisu datakeskusten varavoimakapasiteetista, datakeskusten kulutuksen joustosta tai laajemmin energiajärjestelmän pitkäaikaisten joustojen kapasiteetin kehittämisestä”, Huhta sanoo.
Mahdollisuudet pitää osata käyttää
Tällä hetkellä rakennusvaiheessa on 18 suurta datakeskushanketta eri puolilla Suomea. Nopean kasvun takia hankkeilla on pulaa monista asioista ja käynnissä onkin Antti Poikolan mukaan urakoitsijan markkina, kunhan se uskalletaan hyödyntää.
”Datakeskusten rakentamiseen tarvitaan valtavasti tekijöitä ja kalustoa: pelkän rakentamisen osalta on usein kyse miljardi-investoinneista. Hankkeiden kotimaisuusaste riippuu suomalaisten toimijoiden aktiivisuudesta ja valmiudesta toteuttaa projekteja. Paikallistuntemus ja lyhyet etäisyydet luovat suomalaisille urakoitsijoille etulyöntiaseman. Kyse on siitä, osaammeko hyödyntää tilanteen, kukaan ei tule kotoa hakemaan”, Poikola sanoo.
Investointien vaikutukset ulottuvat kuitenkin paljon itse rakentamista pidemmälle.
”Kun puhutaan datakeskusten tuomista talous- tai työllisyysvaikutuksista, hyödyt ovat laajempia kuin vain rakennusvaiheen tai datakeskusoperaattorin tarjoamat työpaikat. Kerrannaisvaikutukset suomalaisten palveluntarjoajien liiketoimintaan ovat laajoja ja vuosien mittaisia”, Poikola muistuttaa.
