Tuore ”Valokuitu Pohjoismaissa” -selvitys osoittaa, että Suomessa vain vajaa kolmannes valokuituverkoista toimii avoimina, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa avoimuus on käytännössä sataprosenttista.
Selvitys osoittaa, että Suomi erottuu muista Pohjoismaista valokuituverkkojen rakenteessa ja avoimuudessa. Vaikka Suomi on kirinyt verkkojen kattavuudessa verrokkiensa Ruotsin, Norjan ja Tanskan tasolle – valokuituverkot kattavat vuoden 2026 alussa julkaistujen tietojen mukaan jo noin 80 prosenttia maan kotitalouksista – ero korostuu verkkojen toimintamalleissa. Suomessa vain noin 30 prosenttia verkoista on avoimia, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa avoimuusaste on lähes 100 prosenttia.
Muiden Pohjoismaiden etumatka osaltaan selittyy sillä, että viranomaiset ja kunnat ovat ohjanneet verkkojen rakentamista aktiivisesti. Suomessa taas verkkojen rakentuminen on pääasiassa markkinavetoista ja kuluttajien valinnoista riippuvaa. Tämä vaikuttaa sekä kilpailuun että kuluttajien arkeen.
Kuluttajat määrittävät kriittisen infran suunnan vuosikymmeniksi
Valokuitunen oy:n toimitusjohtaja Heikki Kaunisto korostaa, että nyt Suomi on valokuituinfrastruktuurin kehityksessä ratkaisevassa vaiheessa.
”Kuluttajan näkökulmasta on hienoa, että olemme saavuttaneet lähes muiden Pohjoismaiden tason verkkojen kattavuudessa. Markkinat on nyt käytännössä jaettu kilpailun kautta, ja jäljellä on enää täydennysrakentamista valmiiden verkkojen sisällä. Koska valokuitu on vuosikymmeniä kestävää infraa, katse on syytä kääntää seuraavalle tasolle. Ne suomalaiset kuluttajat, jotka eivät ole vielä tilanneet valokuituyhteyttä, ratkaisevat sen, millainen valokuituinfra meille Suomeen lopulta rakentuu ja millaisia vaikutuksia kuluttajille ja yhteiskunnalle syntyy.”
”Kyse on siitä, rakentuuko Suomeen pirstaloituneita monopoleja vai markkinakilpailua edistäviä verkkoja.
”Suomessa kilpailu ja kuluttajien päätökset ohjaavat voimakkaasti valokuituverkkojen rakentumista. On kohtuutonta odottaa, että yksittäinen kotitalous osaisi arvioida verkkomallien teknisiä eroja tai valokuituostoksensa pitkän aikavälin yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kyse on siitä, rakentuuko Suomeen pirstaloituneita monopoleja vai markkinakilpailua edistäviä verkkoja, joissa kuluttajalla on valinnanvapaus”, Kaunisto perustelee.
Ruotsi ja Tanska ovat avoimuuden edelläkävijöitä
Selvityksen mukaan Ruotsiin on rakentunut yksi maailman avoimimmista valokuitumarkkinoista. Myös Tanskassa kaikki verkot ovat avoimia. Taustalla ovat vahvat kunnalliset investoinnit ja selkeä poliittinen linjaus avoimiin verkkoihin, jotka edistävät kilpailua markkinoilla. Molemmissa maissa avoin verkkomalli on pitänyt kuluttajahinnat kurissa.
Sen sijaan Norjassa suurin osa verkoista on ollut suljettuja, mikä on nostanut kuluttajien maksamia nettipalvelumaksuja jopa 23–64 euroa kuukaudessa verrattuna verrokkimaiden hintoihin. Paikallinen viranomainen on arvioinut yhdeksi keskeiseksi syyksi kuluttajien maksamiin korkeisiin hintoihin avointen verkkojen puutteen ja on uhannut toimijoita pakkokeinoilla.
Keväällä 2026 käynnistyvä, toimijoiden yhteisesti perustama valtakunnallinen Fiberhub-portaali muuttaa tilanteen, sillä sitä kautta verkkojen omistajat avaavat verkkonsa yhtäläisin ehdoin kaikille palveluntarjoajille. Korjausliikkeen myötä kahdella kolmasosalla norjalaisista arvioidaan olevan käytössään avoin yhteys.
”EU:n rahoitusta myönnetään vain avoimille verkoille.
”Meillä on Suomessa riski ajautua Norjan kaltaiseen tilanteeseen, jossa kuluttajat maksavat korkeita hintoja netinkäytöstään, koska markkinoilla ei ole kilpailua. Olemme jo nähneet Suomessa, että suljetuissa verkoissa pienempiä ja edullisempia yhteyksiä poistetaan kuluttajien saatavilta, mikä ohjaa asiakkaita kalliimpiin vaihtoehtoihin”, Kaunisto huomauttaa.
EU suosii avoimia verkkoja
EU:n digitaaliset tavoitteet edellyttävät, että kaikilla kotitalouksilla on vuoteen 2030 mennessä vähintään 100 Mbit/s yhteys, ja rahoitusta myönnetään vain avoimille verkoille. Unionin näkökulmasta avoimuus lisää kilpailua, tukee ympäristöystävällisyyttä ja vähentää päällekkäisiä rakennustöitä. Heikki Kauniston mukaan EU:n vaatimus ei kuitenkaan toteudu Suomessa, kuten sen pitäisi.
Kaunisto toteaa, että Suomessa verkkoinfrastruktuuri on teknisesti avointa, mutta todellinen kilpailu ja kuluttajan valinnanvapaus eivät toteudu palvelutarjontakerroksessa. Verkon omistaja voi hinnoittelullaan tehdä markkinoille tulon muille palveluntarjoajille kannattamattomaksi, jolloin teknisesti avoin verkko muodostuu käytännössä suljetuksi.
”Nykyisellään EU:n tukirahaa ohjautuu siis vain näennäisesti avoimiin, mutta käytännössä suljettuihin verkkoihin. Aito avoimuus edellyttää, että verkossa on kuluttajan valittavana useita palveluntarjoajia”, Kaunisto summaa.
Selvityksen on laatinut itsenäisesti konsulttiyhtiö Arthur D. Little valokuituyhtiö Valokuitusen tilaamana vuoden 2025 lopussa. Selvityksen tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin, asiantuntijahaastatteluihin ja dokumentoituihin tapaustutkimuksiin.
—————————————————————————————————————–
Valokuidun kattavuus eri Pohjoismaissa vuonna 2024
Valokuidun kattavuus: Suomi 68 %**, Ruotsi 87 %, Norja 90 %, Tanska 87 %
Avointen verkkojen osuus markkinasta: Suomi 30 %, Ruotsi 90 %, Norja 30 % (tilanne muuttuu keväällä 2026), Tanska 100 %
Valokuituun kytketyt kotitaloudet verkon kattavuuden alueella: Suomi 66 %, Ruotsi 82 %, Norja 75 %, Tanska 56 %
** Traficomin vuoden 2025 syyskuun tietojen mukaan valokuituverkkojen kattavuus Suomessa on 80 %.
