Granlund oy:n sivuilta ladattava Revit-tietomallipohja tuo kansallisesti vakioidut talotekniikan tietosisällöt valmiina jokaisen suunnittelijan käyttöön. Yritys haluaa mallin jakamisen myötä edistää rakennusalan tuottavuuden parantamista.
Vakioitu tietosisältö on edellytys kiinteistö- ja rakennusalan digitaaliselle loikalle ja datan paremmalle hyödyntämiselle. Yhdenmukaisen tietosisällön käyttö tietomalleissa tehostaisi alan toimintaa merkittävästi. Jos kaikki suunnittelijat käyttäisivät samanlaista, koneluettavaa dataa, vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä, ja työtunteja säästyisi moninkertaisesti.
1.1.2026 voimaan tuleva uuden rakentamislain tietomalliasetus ajaa rakennusalaa digitaalista kehitystä kohti, ja kannustaa vakioidun tietosisällön hyödyntämiseen. Talotekniikkasuunnittelussa tähän on valmistauduttu, sillä valtiovarainministeriön rahoittamassa Rava3 Pro -hankkeessa talotekniikan tietosisältö vakioitiin ja se julkaistiin vapaaseen käyttöön 2023.
Granlund edistää vakioidun tietosisällön käyttöä rakennusalalla nyt omalta osaltaan, ja julkaisee suunnittelijoiden käyttöön talotekniikan Revit-tietomallipohjan. Sen avulla suunnittelijat voivat hyödyntää vakioitua tietosisältöä ja tukea vuoden 2026 alusta tulevan rakentamislain tietomalliasetuksen vaatimuksia. Mallipohja on maksutta ladattavissa Granlundin sivustolta osoitteesta https://www.granlund.fi/revit.
”Nyt julkaistu mallipohja on uusi, parannettu versio vuonna 2023 julkaisemastamme Revit-tietomallipohjasta. Haluamme antaa sen vapaasti rakennusalan toimijoiden käyttöön, sillä me uskomme, että vakioidun tietosisällön käyttö on avainasia rakennusalan tehokkuuden parantamisessa. Kun samat prosessit ja tiedonkäsittelytavat voidaan toistaa skaalautuvasti hankkeesta toiseen, ei tarvitse keksiä pyörää aina uudelleen. Siirrymme samalla lähemmäksi teollisen rakentamisen toimintatapoja”, Granlundin kehitysjohtaja Tero Järvinen kertoo.
Vakioitu tietosisältö ei tehosta ainoastaan suunnittelua
Vakioidun tietosisällön käytön hyödyt eivät rajaudu ainoastaan suunnittelijoiden työn tehostamiseen. Vakioitu tietosisältö mahdollistaa lisäksi erilaisten data-alustojen käytön, tiedon rikastamisen ja tekoälytyökalujen hyödyntämisen.
”Siirrymme samalla lähemmäksi teollisen rakentamisen toimintatapoja.
– Tero Järvinen –
”Suunnittelijan tuottama koneluettava IFC-tieto voidaan yhdistää esimerkiksi kustannus-, hiilijalanjälki-, tuote- ja aikataulutietoihin, jolloin syntyy linkitettyä dataa, joka palvelee koko rakennushankkeen elinkaarta”, Järvinen selvittää.
”Pääsemme eroon tietomallinnusohjelmien rajoitteista ja saamme datan virtaamaan läpi rakennushankkeen aina ylläpitoon asti.”
Tietokantamuotoinen suunnittelutieto ei jää jumiin dokumentteihin tai suunnitteluohjelmien siiloihin, vaan kulkee aidosti eri sidosryhmien prosesseissa mukana.
”Pelkkä data ei kuitenkaan vielä riitä. Todellinen tuottavuusparannus syntyy, kun otetaan käyttöön uudet prosessit ja toimintamallit, jotka perustuvat yhteisiin periaatteisiin ja vakioituun tiedon käsittelyyn. Kun kaikki toimijat puhuvat samaa kieltä datan osalta, syntyy pohja aidolle yhteistyölle ja tehokkuudelle”, Granlundin liiketoiminnan kehitysjohtaja Rasmus Paatsalo kertoo.
