Ydinvoimaa tarvitaan yhä

Sähkömaailma Extran päätoimittaja Esa Tiainen
Esa Tiainen.

Pääkirjoitus, Sähkömaailma Extra 2/2022.

Hieman yli 36 vuotta sitten keväällä 1986 olin edennyt energiatekniikan opinnoissa vaiheeseen, jossa piti valita opintojen syventymiskohde. Vahvana vaihtoehtona oli ydinvoimatekniikka. Huhtikuun lopulla Ukrainassa tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus kuitenkin vaikutti uravalintaani siten, että ydinvoimatekniikka vaihtui sähkövoimatekniikaksi.

Uutta ydinvoimalayksikköä odotellessa olisikin vierähtänyt kohtalaisesti aikaa. Pian kuitenkin kauan odotettu ja kerta toisensa jälkeen viivästynyt Olkiluoto 3 alkaa – näillä näkymin heinäkuussa, ellei yllätyksiä tule – syöttää 1 600 MW teholla sähköä valtakunnan verkkoon. Tästä riittäisi jokaista suomalaista kohden noin 300 W, mikä tuottaa useampaankin lamppuun valkean.

Käynnistyminen on merkittävä virstanpylväs Suomen oman sähköntuotannon lisänä, mutta ei vielä kuitenkaan riitä sähköomavaraisuuden saavuttamiseen. Onneksi tänä päivänä, toisin kuin 1990-luvulla, ydinvoimaa pidetään hiilivoimaa hyväksyttävämpänä vaihtoehtona myös niiden piirissä, jotka ovat aiemmin ydinvoimaa tiukasti vastustaneet.

Vaikka uusiutuvan energian tuotanto kasvaa vauhdilla, tarvitaan paremmin ennustettavaa sähkötuotantoa myös tulevaisuudessa. Viime aikoina merkittävä päätös asiassa on ollut ydinvoiman luokittelu EU:ssa kestäväksi energiamuodoksi. Euroopassakin on herännyt keskustelua uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta. Eri asia on, tuleeko Suomeen vielä lisää ydinvoimaa ja millä aikataululla.

Ydinvoiman historiakatsauksen ohella tässä Sähkömaailma Extran numerossa esitellään laajasti tämän vuoden lopulla julkaistavan standardin SFS 6000 tuomia muutoksia ja avataan myös standardin taustoja. Suomessa on noudatettu jo vuodesta 1994 alkaen IEC 60 364 standardisarjaan perustuvia asennusvaatimuksia.

”Vaikka uusiutuvan energian tuotanto kasvaa vauhdilla, tarvitaan paremmin ennustettavaa sähköntuotantoa myös tulevaisuudessa.

Standardin muutos edellyttää koko sähköasennusalalla työskenteleviltä tietojen päivittämistä ja monille myös vanhan kertaamista. Onhan sähköturvallisuuslakiin kirjattu vastuuhenkilöille keskeinen sähköturvallisuuden osaamisvaade: ”Sähkötöiden johtajan on tunnettava sähköturvallisuutta koskevat vaatimukset ja ylläpidettävä ammattitaitoaan”.

Standardin valmisteluun osallistui etätyösuositusten ollessa voimassa enemmän asiantuntijoilta kuin koskaan edellisillä uusimiskierroksilla. Omasta puolestani kiitän työhön osallistuneita asiantuntijapanoksen antamisesta arvokkaaseen standardointityöhön. Viiden vuoden välein uudistuva standardi aiheuttaa aina myös standardia täydentävien ohjeiden päivitystarpeen.

Esa Tiainen

Sähkömaailma Extran päätoimittaja, Sähköinfo oy:n tekninen johtaja