Helsingin yliopiston entisen hallintorakennuksen uudistustöistä puolet tehdään maanpinnan alapuolella. Tiedekulman kellarikerrosten liikuntatiloihin ja parkkihalliin rakennetaan langattomien verkkoyhteyksien lisäksi oma kännykkä- ja VIRVE-verkko.
Katutasosta katsottuna Helsingin Kluuvissa sijaitsevan yliopiston vanhan, 1970-luvun puolivälissä valmistuneen hallintorakennuksen uudistaminen moderniksi Tiedekulmaksi näyttää varsin tavanomaiselta toimitilakiinteistön saneeraustyömaalta, mutta pressujen sisäpuolella töiden laajuus paljastuu nopeasti. Vanhat toimistokäytävät on avattu avariksi, suurilla teräsrakenteilla tuetuiksi halleiksi ja talon keskelle on avattu korkea aulatila.
Vielä enemmän avaruutta löytyy katettavalta sisäpihalta, kellarikerrosten liikuntahalleista sekä ylimmistä kerroksista, joihin rakennetaan uudet vuokratilat IT- ja ohjelmistoyritys Reaktor Innovations Oy:lle eli tuttavallisemmin Reaktorille. Sekä vuokralaisen erityistoiveet että alakerran suuret julkiset tilat aiheuttavat omat haasteensa rakennuksen sisä- ja mobiiliverkoille.
Kohteen sähköurakoitsija PKS Talotekniikka Oy:n suunnittelupäällikkö Mikko Huovilaisen mukaan Reaktori tulee huolehtimaan itse oman verkkonsa ”kalustamisesta”, joten sähkötöiden alkuvaiheessa riittää, että kahteen ylimpään kerrokseen vedetään varmasti riittävästi nousukuituja, ja että kerrosten CAT6-kaapeleille varataan runsaasti liityntäpisteitä.
– Ylimpiin kerroksiin tulee myös toista sataa lattiarasiaa ja paljon tilavarauksia, Huovilainen kertoo.
Sisäantenniverkko kattaa koko kiinteistön
Myös WLAN-reitittimien kaapelointi kuuluu PKS Talotekniikan reilun puolentoista miljoonan euron urakkaan yhdessä sähköasennusten ja turvajärjestelmien kaapeloinnin kanssa. Yliopiston tiloihin tulee viidestä kymmeneen langattoman verkon tukiasemaa per kerros.
Helsingin yliopisto toimittaa itse tukiasemat, joiden suorituskyky tulee olemaan riittävä myös tiedeyhteisön liikkuvien jäsenten tarpeita silmällä pitäen. Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskuksen tietoverkkoasiantuntija Niko Tynin mukaan yliopiston langattomat verkot toteutetaan Ciscon tukiasemilla.
– Viime vuosina hankitut mallit ovat 802.11ac-standardin mukaisia ja toimivat ensisijaisesti viiden gigahertsin taajuusalueella, joskin vanhempien asiakaslaitteiden kanssa voidaan käyttää myös 2,4 GHz:n aluetta. Tukiasemia on yliopiston eri kiinteistöissä yhteensä noin 1 200 kappaletta. Verkkoon pääsee yliopiston omilla käyttäjätunnuksilla sekä maailmanlaajuiseen eduroam-verkkovierailujärjestelmään kuuluvien organisaatioiden tunnuksilla, Tyni kertoo.
Tiedekulman tukiasemien sijoittelua ja mitoitusta ei ole vielä tehty, mutta kohteen erityistarpeista on jo keskusteltu.
– Uudiskohteen kaapelointi tarjoaa tulevaisuuden laajennus- ja joustovaran vuoksi selvästi enemmän kytkentäpisteitä kuin tukiasemia tarvitaan, joten tukiasemien sijoittelu pitää suunnitella erikseen. Julkisissa tiloissa tarjotaan todennäköisesti yliopiston oman verkon rinnalle kaikille kävijöille avoin langaton verkko, joka käyttää samoja tukiasemia, Tyni kertoo.
VIRVE-viranomaisverkko monioperaattoriverkkoon
VIRVE-viranomaisverkko, jonka on toimittava myös Tiedekulman julkisessa kellaritilassa, rakennetaan matkaviestinverkon yhteyteen. Verkon toimittavan Telog Oy:n liiketoimintajohtaja Mika Järvisen mukaan verkko toteutetaan monioperaattoriverkkona tarvittavan tekniikan minimoimiseksi.
Telogin asentajat hoitavat kellarikerroksiin rakennettavan passiivisen sisäantenniverkon sekä VIRVE-verkon toistimen kytkennät ja käyttöönoton. Tämän jälkeen kaupalliset operaattorit saavat itse päättää, tuovatko ne omat aktiivilaitteensa alimman kellarikerroksen jakamoon.
– Me tuomme VIRVE-verkon signaalin sieppausantennilla ulkoa ja vahvistamme tämän passiiviseen sisäverkkoon Erillisverkkojen toimittamalla toistinlaitteella. Operaattoritaajuuksilla toimivien laitteiden käyttö on vain operaattoreiden hallinnassa. Käymme keskustelut operaattoreiden kanssa verkkoon liittymisestä ja operaattorin niin halutessa asennamme, käyttöönotamme ja dokumentoimme myös operaattorilaitteistot, Järvinen kertoo.
Kerroksiin erillisiä antenniverkkoja ei tällä mallilla tarvita, sillä laajakaistaiset antennit toistavat kaikkien operaattoreiden kaikki vaadittavat taajuudet samassa antennipiirissä.
– Verkko toteutetaan niin, että kaikki voivat liittyä samaan passiiviverkkoon omilla aktiivilaitteillaan. Passiivisessa verkossa eri kellarikerroksissa oleville antenneille ja jakajille tuleva teho pitää suunnitella ja laskea niin symmetriseksi, että verkko toimii tasaisesti kaikissa kerroksissa, Järvinen sanoo.
Huolellisesti mallinnettu kohde
PKS Talotekniikan tuotantojohtaja Joni Vuohtoniemen mukaan yrityksen asentajilla tulee olemaan eniten kiireitä tammikuun ja toukokuun välillä, jolloin kohde tulee työllistämään täyspäiväisesti neljästä kuuteen asentajaa. Vuohtoniemi kiittelee Tiedekulman allianssitoteutusmallia.
– Toteutusmalli on vähentänyt huomattavasti erimielisyyksiä, hän sanoo.
Mikko Huovilainen muutti oman työpisteensä Tiedekulmaa vastapäätä olevaan Porthania-rakennukseen perustettuun väliaikaiseen talotekniikkakonttoriin elokuussa. Kaiken uuden tekniikan upottamisessa vanhoihin rakenteisiin on valtava urakka, mutta työtä helpottavat Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen perusteellisesti laaditut 3D-mallit.
– Tekniikan sovittamisessa joudutaan kyllä luovimaan. Täällä kaikki on huomioitu suunnitelmissa periaatteessa hyvin ja kohde on todella hyvin mallinnettu, mutta vanhassa rakennuksessa mallit eivät huomio kaikkea, eikä kaikkea huomaa koskaan suunnittelupöydällä.
Maanalaisten julkisten tilojen asennuksia koskevat tiukat turvavaatimukset, mutta Huovilaisen mukaan vaadittavaan tasoon ehti tottua hyvin yrityksen edellisessä suuremmassa kohteessa, Espoon sairaalan työmaalla.
– Halogeenittomia kaapeleita käytetään täällä paljon, mutta se on arkipäiväistymässä muuallakin.
metroaseman vieressä.
Tiedekulma, Yliopistonkatu 4
Rakennuttaja: Helsingin yliopiston rahastot
Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy
Arkkitehti: JKMM Arkkitehdit
Sähköurakoitsija: PKS Talotekniikka Oy
LVI-urakoitsija: Quattroservices Oy
Kesto: 1/2016 – 7/2017
Bruttoala: 13 300 m2
Tiedekulma rakennetaan yliopistoväen ja kansalaisten yhteiseksi kohtauspaikaksi. Töiden todellinen laajuus paljastuu vasta työmaapeitteiden sisäpuolelta.
Helsingin yliopiston kiinteistöjohtaja Teppo Salmikiven mukaan tavoitteena on, että Tiedekulma saadaan täysin valmiiksi 1.8.2017 käynnistyvän lukuvuoden alkuun mennessä.
Mikko Arvinen, teksti ja kuvat
