Viestintäverkoissa liikkuu nyt ennätysmäärä dataa

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kehityspäällikkö Klaus Niemisen mukaan korona-aika on kasvattanut dataliikenteen määrää jopa 30 prosenttia. Suomessa kasvu näkyy erityisesti mobiiliverkkojen puolella. Kuva Matti Vuohelainen.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kehityspäällikkö Klaus Niemisen mukaan korona-aika on kasvattanut dataliikenteen määrää jopa 30 prosenttia. Suomessa kasvu näkyy erityisesti mobiiliverkkojen puolella. Kuva Matti Vuohelainen.

Koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen aikana viestintäverkoissa liikkuu entistä enemmän dataa. Verkot ovat selvinneet kriisiajasta hyvin.

Koronaviruksen aiheuttamien yhteiskunnan sulkutoimien myötä elämä on monilta osin siirtynyt verkkoon. Kun kodeissa tehdään etätöitä, opiskellaan, katsotaan viihdettä ja pelataan, liikkuu viestintäverkoissa dataa huomattavasti aiempaa enemmän. Esimerkiksi erilaisten netti- ja videopuheluiden käyttö on kasvanut merkittävästi: keväällä 55 prosenttia suomalaisista käytti näitä puhelinpalveluita ainakin viikoittain.

– Korona-aikana dataliikenne on Suomessa ja muualla Euroopassa kasvanut verkosta riippuen keskimäärin 10-30 prosenttia. Suomessa tämä näkyy erityisesti mobiiliverkkojen puolella. Kun netin käytön ruuhkahuiput osuivat ennen iltaan, jakaantuu liikenne nyt tasaisemmin ympäri päivän, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kehityspäällikkö Klaus Nieminen.

Viestintäverkot ovat niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa kestäneet kasvaneen dataliikenteen hyvin, eikä isompia haasteita ole tullut vastaan.

– Ongelmat ovat liittyneet lähinnä CDN-sisällönjakoverkkoihin (Content Delivery Network), joihin on muodostunut pullonkauloja muun muassa kasvaneen suoratoistoliikenteen vuoksi. Toisaalta esimerkiksi Netflix on laskenut videoidensa kuvan laatua verkon kuormittumisen estämiseksi.

Kiinteiden ja mobiililaajakaistaverkkojen kehityksen myötä Suomessa ollaan koko ajan menossa kohti laadukkaampia ja nopeampia datayhteyksiä.

5G-verkon peitto on vielä vähäinen

Suomessa käytetään mobiilidataa asukasta kohti eniten maailmassa. Rakenteilla olevan 5G-verkon myötä mobiiliverkoissa surffaillaan entistä nopeammin ja pienemmällä viiveellä. 5G mahdollistaa langattomaan laajakaistaan 500–1 000 Mbps:n (megabittiä sekunnissa) tiedonsiirtonopeudet.

Vaikka Suomi on Euroopan kärjessä 5G-verkkojen rakentamisessa, myös meillä 5G-verkko rakentuu vähitellen. Kesäkuun lopussa verkossa oli hieman yli 1 300 tukiasemaa 38 kunnan alueella. Lokakuun alussa tukiasemia oli 59 kunnassa. Verkon kaupallinen toiminta alkoi vuonna 2019. 5G-verkon peitossa on vielä paljon maantieteellisiä eroja.

– 5G-verkko rakentuu ennen kaikkea sinne, missä on paljon asukkaita ja kysyntää. Rakentaminen on päässyt hyvin alkuun, mutta menee vielä aikansa, ennen kuin Suomessa on kattava 5G-verkko.

Mittaustulokset kertovat, että uudessa 5G-verkossa on päästy parhaimmillaan jopa 1000 Mbps:n latausnopeuksiin. Toisaalta verkon käyttäjämäärät ovat toistaiseksi pieniä ja nähtäväksi jää, kuinka käytön kasvu tulee näkymään siirtonopeuksissa.

– Kun operaattorit saavat 5G-runkoverkon rakennettua, pystyvät ne tarjoamaan erilaatuisia mobiiliyhteyksiä huomattavasti nykyistä paremmin. Vasta tällöin nähdään, kuinka paljon 5G tulee tuomaan uutta teollisuuden eri aloille, kuten liikenteen tai koneiden automatisointiin tai keinoteollisuuden toteutuksiin.

Laajakaistan pullonkaulana vanha sisäverkko

Nopeiden valokuituliittymien määrä kasvaa jatkuvasti. Vuoden 2019 lopussa Suomen kotitalouksissa oli kuitu kiinteistöön -liittymiä 822 000 ja nopeimmat yhteydet tarjoavia kuitu kotiin -liittymiä 155 000. Vastaavasti kuparipohjaisten liittymien määrä vähenee – xDSL-liittymiä oli vuoden lopussa 346 000 ja kaapelimodeemiliittymiä 458 000.

Pullonkaulana nopean kiinteän netin hyödyntämisessä ovat vanhat sisäverkot. Jos operaattori tuo valokuidun talojakamoon ja kiinteistön sisällä on vanha kuparinen puhelinjohtoverkko, jäävät huippunopeudet haaveiksi.

– 100 M:n liittymässä siirtonopeudet verkosta päin voivat lähennellä luvattua maksiminopeutta, mutta lähtevässä liikenteessä nopeus jää helposti korkeintaan reiluun kymmeneen megaan. Verkko on myös sitä hitaampi, mitä useampi sitä käyttää samaan aikaan.

Kuitu kotiin -liittymässä päästään 1 G:n nopeuksiin, kun myös sisäverkko on valokuitua. Tällöin verkon laatu riittää mihin tahansa kuviteltavissa olevaan käyttöön. Traficom suositteleekin, että taloyhtiön vanha sisäverkko uudistetaan, kun kiinteistössä tehdään linjasaneeraus tai muu isompi remontti. Laki tosin vaatii, että sisäverkko tulee uudistaa isomman remontin yhteydessä vain, jos vanha verkko ei yllä 30 M:n siirtonopeuteen. Tällöinkin vanhan verkon laatu pitää ensin todeta riittäväksi Traficomin sisäverkkomääräyksen (M65) mukaisesti.

– Tulevaisuuden tarpeita ajatellen moderni sisäverkko on olennainen osa kiinteistön perusinfrastruktuuria, josta on pidettävä yhtä lailla huolta kuin esimerkiksi vesiputkista ja sähköjohdoista.

Ulkoantennit mobiiliverkon tueksi

Kotien lisäksi etätöitä on siirrytty tekemään myös mökeille. Ainakaan vielä tämä ei näy lisääntyneinä valokuituyhteyksien rakentamisena mökkipaikkakunnille, sillä verkon suunnittelu, luvitus ja rakentaminen vievät oman aikansa ja käytännössä kesän rakennushankkeiden suunnittelu aloitetaan jo edellisen vuoden puolella.

– Koronan kaltaiset tilanteet voivat jatkossa vaikuttaa siihen, että niin koteihin kuin mökeillekin halutaan nopeita valokuituyhteyksiä. Kun saman katon alla tehdään töitä, opiskellaan, harrastetaan ja katsotaan viihdettä, voi eteen tulla nopeampien datayhteyksien tarve.

Kiinteän laajakaistaverkon käyttäjät voivat luottaa siihen, että operaattorien ilmoittamat verkon minimi-, normaali- ja maksiminopeudet toteutuvat.

– Sen sijaan mobiilipuolella laatulupaukset ovat huomattavasti laveampia. Kun ostat 100 M:n mobiililaajakaistan, niin nopeuslupaus on 5–100 Mbps:n, sillä ruuhkahuipuissa ei päästä lähellekään maksiminopeuksia.

Uusissa taloissa mobiiliverkko saattaa pätkiä, kun talot ovat tiiviimpiä ja ikkunoissa on selektiivilaseja. Tällöin signaalin kuuluvuutta voi parantaa ulkoantennilla.

– Monissa omakotitaloissa ulkoantenniratkaisut turvaavat sen, että signaali saadaan laadukkaasti talon sisälle. Ulkoantenneilla on kokemusten mukaan saatu aikaan jopa kymmenkertaisia datanopeuksia.

Marjukka Puolakka, teksti