Vety ilmastokriisin ratkaisijana?

Sähkömaailma Extran päätoimittaja Esa Tiainen
Esa Tiainen.

Pääkirjoitus, Sähkömaailma Extra 3/2022.

Urainan sota on vauhdittanut ainakin Euroopassa tahtoa päästä irti öljy- ja kaasuriippuvuudesta Venäjään liittyen. Toivottavasti se vauhdittaa yleensäkin irtautumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Hetkessä tämä ei onnistu, eikä yhtä ainoaa ratkaisua ole näkyvissä. Pakon edessä siirtymä kiihtynee, ja ainakin lyhyellä tähtäimellä se tarkoittanee sähkön hinnan merkittävää nousua.

Vetytaloutta pidetään yhtenä ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ennustetussa yhteiskunnan sähkökulutuksen nopeassa kasvussa. Selviö on, että vedyn raaka-aine ei ole heti loppumassa, mutta toki täytyy vielä ratkaista sekä kaupallisia että teknisiä haasteita. Vetytalous liitetään monesti nimenomaan tuulella tuotetun sähkön varastointiin, koska esimerkiksi akustojen kapasiteetti ei riitä näin suureen varastointitarpeeseen.

On hyvä kuitenkin muistaa, että kun tuotetaan sähköllä vetyä ja sitten edelleen vedystä sähköä, menetetään merkittävä osa alkuperäisestä energiasta. Toki vetyä voidaan käyttää sellaisenaan monessa prosessissa tai muuntaa polttoaineeksi, jolloin päästään parempaan hyötysuhteeseen. Ympäristön kannalta ideaali olisi, että tuotettu vety olisi niin sanottua vihreää, kuten esimerkiksi tuulivoimalla tuotettua, mutta todennäköisesti tarvitaan muitakin sähköntuotantomuotoja, kuten ydinvoimaa.

Toinen lehden teema on aurinkosähkön tuotanto. Nyt tarkastellaan erityisesti aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta. Lähtökohta on, että asianmukaisesti standardin mukaan rakennettu, käytetty ja huollettu aurinkosähkölaitteisto on yhtä turvallinen kuin mikä tahansa standardien mukainen sähkölaitteisto. Mutta teknologia on uutta, samoin vaatimukset, ja aurinkosähköjärjestelmiä toteuttavat
usein myös sellaiset toimijat, joilla ei ole riittävää osaamista. Siten lopputulos ei vastaa asetettuja turvallisuusvaatimuksia.

”Aurinkosähköjärjestelmiä toteuttavat usein myös sellaiset toimijat, joilla ei ole riittävää osaamista. Siten lopputulos ei vastaa asetettuja turvallisuusvaatimuksia.

Tasasähkössä esimerkiksi luotettavat liitokset ovat paloturvallisuuden kannalta hyvin tärkeä asia. Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuudesta löytyy standardien lisäksi hyviä ohjeita. Haasteena on, ettei niitä aina tunnetta eikä noudateta. Aurinkosähkön varastointiin liitetään yleensä taas akkuvarastot, joiden paloturvallisuus on viime aikoina puhuttanut, vaikkei akkuvarastoista tai sähköajoneuvojen akuista lähteneitä paloja ole juuri todettu.

Syynä riskeihin pidetään ensisijaisesti litium-ioni-akkujen palojen vaikeaa sammuttamista. Silti paloriskit ovat hallittavissa myös akustojen osalta. Aiheesta on valmistunut ja valmistuu lisää ohjeita, joihin kannattaa perehtyä. Vaatimusten mukaan toteutetut, huolletut ja käytetyt akkuvarastot eivät aiheuta ylimääräistä paloturvallisuusriskiä.

Esa Tiainen

Sähkömaailma Extran päätoimittaja, Sähköinfo oy:n tekninen johtaja

Verkkokursseja voi suorittaa koska tahansa!