Sähkömaailma Extran 1/2024 pääkirjoitus.
Suomessa on perustuslain mukaan elinkeinonvapaus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuka tahansa saisi tehdä Suomessa sähkötöitä. Elinkeinon harjoittamisen mahdollistamiseksi voidaan asettaa esimerkiksi turvallisuuden varmistamiseksi ehtoja, jotka tulee täyttää. Sähkötöiden osalta perustana on sähköturvallisuuden varmistaminen. Nykyisin sähkötöiden tekemisen ehdot tulevatkin sähköturvallisuuslaista ja sitä täydentävistä valtioneuvoston asetuksista.
Vuoteen 1974 saakka sähkölaitokset olivat myöntäneet silloisen sähkölain perusteella alueella toimiville sähköalan yrityksille oikeuden tehdä sähkötöitä. Luvan myöntämisen ehtona voitiin käyttää myös tarveharkintaa.
Vuonna 1974 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitoksen rakentamisesta, korjaamisesta ja suunnittelemisesta sekä näitä johtavan henkilön pätevyysvaatimuksista (206/74) teki sähköurakointioikeuksista valtakunnallisia ja lupia myöntäväksi viranomaiseksi tuli Sähkötarkastuslaitos. Tuolloin tunnettiin sähköurakointioikeuksina A-. B-, C- ja D-luokan oikeudet.
Vuonna 1980 tehtävä siirtyi Sähkötarkastuskeskukselle, joka myönsi urakointioikeuksia aina vuoteen 1996 saakka. Lyhyen siirtymäajan jälkeen sähköpätevyystodistuksia alkoi myöntämään Henkilö- ja yritysarviointi Seti oy. Nykyisin tunnetaan sähköpätevyydet 1, 2 ja 3. Sähköurakoitsijarekisteriin kirjautuminen tehdään edelleen viranomaiselle, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle Tukesille.
”Nykyisin tunnetaan sähköpätevyydet 1, 2 ja 3.
Merkittävimpiä muutoksia tähän 50 vuotta täyttävään järjestelmään tuli vuonna 1996, minkä jälkeen enintään 1 kV sähköasennustöihin oikeuttavan sähköpätevyyden on pystynyt hankkimaan sähköasentajan perustutkinnolla, kunhan vaadittava työkokemusehto täyttyy ja hakija on läpäissyt sähköturvallisuustutkinnon. Tätä opintotasolievennystä on arvosteltukin, mutta suurin osa sähköpätevyystodistuksen 2 saavista henkilöistä saa nykyisin pätevyyden sähköalan perustutkinnon perusteella. Pätevyydet ovat olleet 1990-luvun alusta alkaen toistaiseksi voimassa olevia, mutta sähköturvallisuuslaki edellyttää vastuuhenkilöitä sähköturvallisuusosaamisen pitämistä ajan tasalla.
Tähän STUL tarjoaa useita työvälineitä. Itse asiassa samaiset 50 vuotta sitten käynnistyi sähköalan vastuuhenkilöiden osaamisen ylläpitämiseen tähtäävä koulutus, jota edelleenkin toteutetaan esimerkiksi vuosittaisilla pätevyyspäivillä. Vastuulliset toimijat tuntevat roolinsa ja hoitavat osaamisensa ylläpidon ja huolehtivat omalta osaltaan, että sähköturvallisuus säilyy korkealla tasolla.
Esa Tiainen
Sähkömaailma Extran päätoimittaja ja Sähköinfo oy:n tekninen johtaja.
