Toisen asteen ammattioppilaitoksissa uuden tekniikan tuomat haasteet otetaan vastaan myönteisellä mielellä. Sähköasentajien opetuksessa on käytössä monenlaisia opetusalustoja.
Sähköala muuttuu jatkuvasti tekniikan, työvälineiden ja opetusalustojen kehittyessä. Kysyimme neljältä toisen asteen oppilaitoksen edustajalta, miten nykytekniikan kehitys vaikuttaa opetusvälineistön ajan tasalla pysymiseen.
– Asennusteknisesti tekniikka ei ole loppujen lopuksi muuttunut paljoakaan, mutta erilaisten oppimisalustojen käyttö on lisääntynyt ja uusia tulee jatkuvasti lisää. Sähköiset alustat ovatkin suurin muutos sähköalan opetusta ajatellen, 30 vuotta sähköalalla ja yli 20 vuotta opetustehtävissä toiminut koulutuspäällikkö Juha Liiten Riveriasta sanoo.
Uuden tekniikan tuomista haasteista sähköasentajien opetuksessa Liiten nostaa esiin viime vuosina korostuneen kädentaitojen merkityksen. Vaikka laitteet olisivat ajan tasalla, ilman kädentaitoja sähköasentajan työtä on vaikea tehdä.
– Automaatiojärjestelmien ja digitalisaation myötä kädentaidot saattavat helposti unohtua. Laitteet ovat oppilaitoksessamme ajan tasalla ja investoimme säännöllisesti, mutta aina tarvelähtöisesti ja käytettävyys huomioiden. Uudet ohjelmat ja opiskelualustat vaativat toimiakseen paljon sähköisiä ympäristöjä, mutta kaikista tärkein on aina aivojen ja kädentaitojen saumaton yhteistyö, Liiten muistuttaa.
– Maailma on muuttunut myös siinä, että nuorilta vaaditaan yhä enemmän ja laaja-alaisempaa osaamista. Vaatiikin paljon omaa mielenkiintoa niin opiskelijalta kuin opettajaltakin, että pysyy ajan tasalla, hän summaa.
Oppilaitokselta perustyökalut
Myös Lapin koulutuskeskus REDUssa Sodankylässä ollaan myötämielisiä uudistuksiin. Aiemmin sähköurakoitsijoiden palveluksessa toiminut Jani Leppäjärvi on työskennellyt sähköalan opettajana ja lehtorina nyt 1,5 vuotta.
– Oppilaitoksessamme on tehty isoja investointeja ja oppilasmäärämme on suhteellisen korkea, 32 opiskelijaa. Teemme paljon yhteistyötä alueellisesti yritysten ja työnantajien kanssa, Leppäjärvi sanoo.
REDUSsa hankitaan opiskelijoille omat sähköalan perustyökalut, joita he käyttävät käytännön harjoittelussa ja työmailla.
– Uusimpia hankintoja ovat muun muassa uudet sähkölaboratoriopöydät, erilaiset mittauslaitteet ja kuituhitsauslaite. Pienen toimipaikan yhtenä haasteena on tilojen koko, ja olemme pyrkineet tehostamaan tilojemme käyttöä erilaisiin harjoitteisiin, joita kehitämme toimialueemme työnantajien tarpeita silmällä pitäen. Lisäksi suunnitteilla on hankkeita uusiutuvan sähköntuotannon osalta, Leppäjärvi kertoo.
Päivityskierto on nopeaa
Raahessa sijaitsevassa Koulutuskeskus Brahessa sähköalan laitteiden ja tarvikkeiden päivityskierto on nopeaa. Kun jotain menee rikki, tilalle on hankittava uutta. Vaikka suhtautuminen uuteen tekniikkaan onkin myönteistä, uudistusten rahoitus on haaste.
– Automaatiotekniikan myötä olemme ottaneet käyttöön entistä enemmän Siemens-logiikkaa. Meillä on toimiva koulutusyhteistyö myös Siemensin suuntaan. Oppilasmäärämme ovat vähentyneet aloituspaikkojen vähenemisen myötä. Ennen opiskelijoita oli 240 ja opettajia 15, nyt oppilaita on 60 ja opettajia 3, lehtori Matti Mämmelä kertoo.
Myös Mämmelä painottaa erilaisten ohjelmistojen ja oppimisalustojen merkitystä tämän päivän sähköasentajan koulutuksessa. Sovelluksia on kymmenittäin ja 4 – 5 ohjelmistoa päivittäisessä käytössä.
– Kaikki opettajamme ovat olleet yli 20 vuotta alalla ja nähneet kaikki ne muutokset mitä automatisointi on tuonut tullessaan. Uusimpia koulutuksessammekin esiin nousseita ilmiöitä ovat tuuli- ja aurinkovoima sekä sähköautojen lataus, Mämmelä sanoo.
Sähköalan opetussuunnitelmat vaihtuvat tiuhaan. Oppilaitosten opiskelijoilla saattaa tälläkin hetkellä olla käytössä jopa kolme erilaista opetussuunnitelmaa. Se tuo haasteita opiskeluarkeen.
Jatkuvaa kilpajuoksua
Länsirannikon koulutus oy Winnovan koulutuspäällikkö Heli Valkeapää Porin toimipisteestä suhtautuu myönteisesti tekniikan kehittymiseen, mutta kuvaa tilannetta jatkuvaksi kilpajuoksuksi. Hänen mielestään olennaista on tehdä rajanveto siten, että oppilaitoksissa pysytään ajan hermolla, mutta on syytä pohtia investointikohteita opetusohjelmat huomioiden.
Porissa investoidaan säännöllisesti uusiin työvälineisiin ja 2,5 vuotta sitten oppilaitokselle remontoitiin uudet tilat. Kun tilat ja työvälineet ovat kunnossa, se lisää oppilaiden motivoitumista ja valmistaa heitä työelämän vaatimuksiin.
– Uusissa tiloissamme on vähemmän neliöitä, mutta toimivammat tilat. Saimme muun muassa uudistuneet työsalit nykyaikaisine työpisteineen, Valkeapää kertoo.
Hän kiittelee vuosittaisia investointisuunnitelmia, jotka laaditaan yhdessä henkilöstön kanssa. Olennaista on, että keskitytään yhteen asiaan kerrallaan.
– Koska taloudellinen tilanne ja resurssit ovat rajalliset, on tärkeää investoida suunnitelmallisesti ja päämäärätietoisesti. Viimeisin investointimme liittyy robotiikan oppimisympäristöön.
Riikka Hollo, teksti
