Sähkömaailma-lehden pääkirjoitus 5/2021.
Kuluvan vuoden tammikuussa kokoontui kolmatta kertaa kestävän kehityksen kansalaisraati, jossa noin 500 vapaaehtoisesti työhön ilmoittautunutta pohdiskeli Valtioneuvoston kanslian fasilitoimana kestävän kehityksen tilaa. Tärkeän tulosten analysoinnista ja esittelystä tekee se, että niitä hyödynnetään hallituksen ja eduskunnan työskentelyssä.
Työn tulokset jaetaan nelikenttään: varmista, vahvista, huolestu ja hyökkää. Kolmessa ensimmäisessä osassa oli paljon mielenkiintoisia asioita, mutta huomion kohteeksi nousevat asiat, jotka ovat huonosti, eli joihin pitää hyökätä.
Erityisesti raportin tiedotteessa nostetaan esille työn kuormittavuus. Mielipiteen edustajaksi nostetaan huolestuneen jäsenen kommentti, jossa harmitellaan yli 50 %:n kokevan työnsä raskaaksi ja että epäillään sen olevan yhteydessä tuottavuusvaatimuksiin ja siihen, että työtä ei saa tehdä itselle sopivaa tuntimäärää eikä osa-aikatyön mahdollisuuksia ole tarpeeksi.
Hyökkää-luokan asiat ovat raadin mielestä huonontuneet Suomessa. Niinkö todella on? Tunnettu tieteen kansantajuistaja Esko Valtaoja on todennut muutaman vuoden takaisessa haastattelussa osuvasti, että ”ennen oli paremmin” -ajatus on lähtökohtaisesti hölynpölyä. Ennen oli huonommin. Töitä tehtiin pidempään, huonoissa olosuhteissa ja hyvinvointi oli heikompaa.
Tietotulvan ansiosta kaikki haluavat olla elämäntyyliltään joko teemuselänteitä tai kimkardashianeja ja elää Goan hiekkarannalla, mutta pitäisi ehkä edes yrittää ymmärtää, mikä on todellisuus. Pelkkä ajatuskin siitä, että näillä ulostuloilla ohjattaisiin vähänkään hallituksen ja eduskunnan toimintaa, pöyristyttää. Ongelma on enemmän ihmisten omissa päissä, joissa halutaan paeta todellisuutta. Tähän pitäisi mielestäni hyökätä.
Työ on osa elämää ja omaa identiteettiä. Ilman työtä ei ole omaa ja perheen hyvinvointia. Ja lisätään vielä selvennykseksi, että ilman omaa työtä ei ole omaa ja perheen hyvinvointia. Jos et ole siinä häviävän pienessä osassa ihmiskuntaa, jonka ei tarvitse tehdä työtä, työn pitää olla sellaista, joka täyttää merkittävän osan elämää mielekkäästi.
Aina löytyy poikkeustapauksia huonoista työnantajista, joiden kautta luodaan valheellista kuvaa koko yrityskentästä. Arvoisa kansalaisraati, mielekkyyden tekee pääosin ihminen itse tehdessään valintoja opinnoissa ja työurallaan siitä, mitä voi ja haluaa tehdä. Se ei ole valtion eikä työnantajan tehtävä. Vaikka kuinka halutaan siirtää vastuu omasta elämästä muille, vastuullinen löytyy saniteettitilojen pesualtaan yläpuolelta.
Kai Puustinen
Sähkömaailman päätoimittaja
