Sähköinfon Sähkötöiden johtajan ja Käytön johtajan ajankohtaispäivät järjestettiin toukokuussa Vantaalla. Tilaisuudet avattiin perinteiseen tapaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tarkastajien ajankohtaiskatsauksilla.
Tukesin sähkölaitteistoryhmän ryhmäpäällikkö Janne Kinnusen mukaan viime vuonna Tukesin VARO- eli vaurio- ja onnettomuusrekisteriin ilmoitettiin 84 sähköalan ammattilaisille tapahtunutta sähkötapaturmaa. Luku on suurin yli kymmeneen vuoteen. Esimerkiksi vuonna 2020 ammattilaisten tapaturmia ilmoitettiin 68.
Kinnusen mukaan luku ei kuitenkaan välttämättä kerro tapaturmien todellisen määrän kasvusta, vaan lievien tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden lisääntyneestä ilmoitusaktiivisuudesta.
– Sähköturvallisuuden taso ei ole heikentynyt, sillä vakavia onnettomuuksia ei ole ilmoitettu sen enempää kuin aikaisemminkaan. Sen sijaan on pelkästään hyvä, että meille ilmoitetaan entistä aktiivisemmin lievimmistäkin vaaratilanteista, jotta niistä osataan ottaa oppia vastaavien tilanteiden välttämiseksi, Kinnunen sanoi.
Vuoden aikana sähköalan ammattilaisille sattui kuitenkin myös useita vakavia, ja joitakin erittäin vakavaan loukkaantumiseen johtaneita, tapaturmia. Ammattilaisten tapaturmista 76 tapahtui 0 – 1 000 V jännitetasolla, viisi 1 – 24 kV jännitteellä, yksi yli 24 kV jännitteellä ja kaksi tasasähköllä.
– Ilmaisu ”ei huomannut” toistuu monissa onnettomuuskuvauksissa. Huolimattomuusvirheitä tapahtuu erityisesti jännitteisten osien läheisyydessä työskenneltäessä. Jos työ kohdistuu jännitteisen osan läheisyydessä olevaan jännitteettömään osaan, jännitteisiä alueita ei varmisteta ja suojata tarpeeksi huolellisesti. Myös ohjaus- ja takajännite yllättivät viime vuonna useita asentajia, Kinnunen kertoi.
Sähköalan ammattilaisten tapaturmien syitä
• Jännitteettömyyden toteamatta jättäminen
• Työskentely liian lähellä jännitteisiä osia
• Ohjaus- tai takajännite on yllättänyt
• Johto on kuorittu liian pitkäksi
• Kosketussuojaamattomia liittimiä ei ole huomattu
• Kytkemättä jäänyt nollajohdin kytkentäkaapissa
• Paljaat liittimet epätyypillisestä paikassa
• Kosteudesta aiheutunut rungon jännitteisyys
• Hapertunut liitos aiheutti jännitteen pääsyn kytkimen ulkokuoreen
• Ohjaussulakkeen irrottamatta jättäminen
• Rikkinäinen varokepohja
• Ukkonen, ylijännite
• UPS-syötöltä tuleva kaapeli jäänyt jännitteiseksi
• Kaapeliin indusoitunut jännite > 24 kV -linjasta
Vihreässä siirtymässä haetaan nopeita voittoja
Tukesin valvonnassa on törmätty viime aikoinakin monenlaisiin ongelmiin, kuten sähköasennusten ja -tarkastusten epäasialliseen kaupusteluun, oikeudettomaan urakointiin sekä ylipäätään osaamattomaan toimintaan, mitä esiintyy erityisesti aurinkosähköjärjestelmien, energiavarastojen ja sähköautojen latauspisteiden asennuksissa.
– Vihreän siirtymän myötä jotkut ovat lähteneet hakemaan nopeita voittoja. Olemme parhaillaan miettimässä Tukesissa, miten erityisesti aurinkosähköjärjestelmien asennuksissa havaittuihin ongelmiin voitaisiin puuttua.
Valvontakohteissa on törmätty esimerkiksi tapauksiin, joissa aurinkosähköjärjestelmät on asennettu periaatteessa protokollan mukaan, mutta laitteiston käyttöönottotarkastukset on tehty erittäin puutteellisesti. Sähköautojen latausasemista on löytynyt esimerkiksi kaapelien mitoitusvirheitä ja vikasuojauksen puutteita. Tässä Kinnunen perää lisää vastuuta sähkötöiden johtajilta.
– Kannattaa muistaa, että vastuu asennuskokonaisuudesta on aina urakoitsijalla.
Vuokratyöntekijätkin pitää perehdyttää
Tilapäis- ja vuokratyövoiman käyttö yleistyy työmailla jatkuvasti myös sähköasennustöissä. Tukesin Janne Kinnusen mukaan asia on noussut viime aikoina esille myös Tukesin valvonnassa. Kaikkia sähkötöitä tekeviä asentajia ei ole aina perehdytetty riittävästi heidän tehtäviinsä, eikä heillä ole esimerkiksi tarvittavia tietoja työmaiden pelisäännöistä ja sähköturvallisuudesta vastaavista henkilöistä.
– Tilapäistyövoimaa käytetään erityisesti ruuhkahuippujen tasaamiseen kiireen ollessa ylimmillään. Kiireestä huolimatta sähkötöiden johtajan velvollisuutena on aina varmistaa, että kaikki sähkötöitä tekevät henkilöt ovat riittävän ammattitaitoisia ja opastettuja tehtäviinsä. Myös tilapäistyöntekijät ovat aina työvoiman vastaanottavan sähköurakoitsijan ja tämän sähkötöiden johtajan vastuulla, Kinnunen muistutti.
Kunnossapidon puutteet vuoden valvontateemana
Tukesin hyväksymät valtuutetut laitokset ja valtuutetut tarkastajat tekivät sähkölaitteistoille viime vuonna 5 877 varmennustarkastusta ja 3 301 määräaikaistarkastusta. Varmennustarkastuksissa huomautettavaa löytyi ennen kaikkea tarkastusten kattavuudesta. Uusintatarkastukseen määrättiin 18 kohdetta.
Sen sijaan määräaikaistarkastuksissa havaittiin niin paljon puutteita, että sähkölaitteistojen kunnossapito päätettiin valita viraston tämän vuoden erityisvalvontateemaksi. Viime vuonna vain 31 prosentissa määräaikaistarkastuskohteista ei havaittu merkittäviksi laskettavia puutteita.
Pahimmassa tapauksessa lakisääteisten määräaikaistarkastusten piiriin kuuluvien laitteistojen tarkastuksia on jätetty kokonaan tekemättä. Muissa tapauksissa puutteita havaittiin esimerkiksi huolto-ohjelmien puuttumisessa tai noudattamatta jättämisessä, huollon laadussa ja testauksissa.
Myös kunnossapitotöiden dokumentointi on ikuisuusongelma, johon ei ole löydetty vielä parannusta. Valvonnan tavoitteena on pureutua määräaikaistarkastuksissa havaittujen puutteiden korjaamiseen ja havaittujen puutteiden taustalla vaikuttaviin perussyihin.
Sähköiset asiakirjat on saatava ajan tasalle
Vaasalaisen Iecon oy:n valtuutettu tarkastaja Markus Saukko kertoi käytön johtajille määräaikaistarkastuksissa havaitsemistaan puutteista ja ongelmakohdista. Saukon mukaan sähkölaitteistojen haltijat huolehtivat sähköturvallisuudesta pääsääntöisesti hyvin, mutta siitä huolimatta tarkastuksissa törmää jatkuvasti todella helposti korjattavissa oleviin puutteisiin, kuten pölyisiin tai likaisiin sähkökeskuksiin, puutteellisiin kosketussuojauksiin, rikkinäisiin kansiin ja koteloihin sekä tiivistämättömiin läpivienteihin.
Myös puuttuvista dokumenteista joutuu kirjaamaan säännöllisesti huomautuksia. Puutteita löytyy tasaisesti kaikesta vaadittavasta dokumentaatiosta: huolto- ja kunnossapito-ohjelmat saattavat puuttua kokonaan tai ohjelmista puuttuu määrittelyjä, edellisten tarkastusten pöytäkirjoja ei löydy, sähkölaitteiston piirustukset ovat kadonneet, laajennus- ja muutostöiden pöytäkirjat puuttuvat ja niin edelleen.
– Dokumentaation puutteet ovat jatkuva kompastuskivi. Onneksi käyttöön on tulossa entistä enemmän sähköisiä asiakirjojen hallintaohjelmia, joihin dokumentit ja aikataulut saa kirjattua, mutta toimenpiteet pitää muistaa kirjata näihinkin järjestelmiin, Saukko sanoi Käytön johtajan päivän puheenvuorossaan.
Päivien muissa puheenvuoroissa käsiteltiin esimerkiksi sähkötöiden johtajan vastuita, loistehon kompensointia, keskijänniteverkon relesuojausta, SFS 6000 -standardin uudistusta, sähkövarastoja ja akustojen paloturvallisuutta, talotekniikan tietoturvaa ja turvajärjestelmien asennuksia.
Mikko Arvinen, teksti ja kuva
