Tietomallinnuksen mahdollisuudet jäävät usein hyödyntämättä

Tero Järvinen. Kuva Sauli Norja.
Granlundin kehitysjohtaja Tero Järvisen mukaan yhtenä tietomallien kehityshankkeiden tavoitteena on, että malleihin pystyttäisiin linkittämään laite- ja tuotetietoja nykyistä paremmin myös ulkopuolisista tietokannoista ja järjestelmistä. Kuva Sauli Norja.

Tietomallit kehittyvät jatkuvasti havainnollisemmiksi ja monipuolisemmiksi, mutta sähköistyksen yksityiskohtia mallinnetaan edelleen harvoin.

Uusi audioartikkeli pienydinvoimasta

Kansalliset tietomallintamisvaatimukset määrittelevän Yleiset tietomallivaatimukset 2012 -ohjeiston uudistus YTV2020:ksi on parhaillaan käynnissä. Tietomallien tietosisältövaatimuksia kehitetään myös niin ikään parhaillaan käynnissä olevassa Ympäristöministeriön RAVA2-kehityshankkeessa.

Hankkeeseen osallistuvan Granlund oy:n kehitysjohtaja Tero Järvisen mukaan sisältöjen esitystapojen vakiointi helpottaa esimerkiksi yksityiskohtaisten laitetietojen lisäämistä malleihin ja parantaa mallien eri järjestelmien välistä käytettävyyttä.

– Kehitystyö jatkuu. Tulevaisuudessa esimerkiksi määrälaskentaa helpottaa, kun tiedot osataan toimittaa ja syöttää tai linkittää malleihin samoilla attribuuteilla, Järvinen sanoo.

Talotekniikan nimistöjen ja mallien esimerkkiaineisto oli koekäytössä touko-syyskuun välisen ajan. Aineistolla täydennetään talotekniikan tietomallien tietosisällön vakiointitaulukkoa lokakuussa päättyneen lausuntokierroksen vastausten analysoinnin jälkeen.

Mallinnuksen taso riippuu aina tilaajasta

Jyri Renkola ja Niklas Lind. Kuva Mikko Käkelä.
Swecon Jyri Renkolan ja Niklas Lindin mukaan tietomallinnuksen taso riippuu aina tilaajasta ja siitä, mitä varten mallinnusta tehdään. Kuva Mikko Käkelä.

Vuoden sähkösuunnittelijaksi elokuussa valitun Swecon Sähkötoimiala-yksikön Etelä-Suomen alueesta vastaavan suunnittelujohtaja Niklas Lindin ja Länsi-Suomen alueen suunnittelujohtaja Jyri Renkolan mukaan sähköistyksen tietomallinnusmahdollisuudet ovat kehittyneet nykyisin niin hyvälle tasolle, että esimerkiksi massatiedot, yksittäisten kaapeleiden sijainnit ja yksityiskohtaiset laitetiedot on mahdollista tuoda tietomalleihin mukaan. Näin tarkkoja malleja kuitenkaan harvoin laaditaan.

– Mallinnuksen taso riippuu aina tilaajasta ja siitä, mitä varten mallinnusta tehdään. Jos kukaan ei käytä tarkempaa mallia, tai kukaan ei halua maksaa meille mallintamiseen kuluvasta ajasta, ei ylimääräistä työtä hyödytä lähteä tekemään pelkästään tekemisen vuoksi, Renkola sanoo.

Urakoitsijoille nykyistä tarkemmat mallit kelpaisivat sinänsä hyvin, mutta ilmankin pärjätään – niin kuin aina ennenkin.

– Jos suunnitelmat tehdään pelkästään rakentamisvaihetta varten, eikä malleja haluta käyttää esimerkiksi rakennuksen käytönaikaisen sähköisen huoltokirjan pohjana, työmaalla pärjätään yleensä hyvin risteily- ja törmäyskuvilla, Renkola sanoo.

Niklas Lindin mukaan poikkeuksen tähän tekevät esimerkiksi elementtitehtaille toimitettavat suunnitelmat ja vaativat peruskorjauskohteet.

– Elementtien sisään menevien putkien ja rasioiden yksityiskohtainen mallintaminen helpottaa huomattavasti tuotannon automatisointia elementtitehtaalla. Vanhoissa arvokohteissa mallien yksityiskohtaisuus on todella suuri etu, jos vanhoista rakenteista pitää päästä juuri oikeasta kohdasta ohi, Lind kertoo.

Vanhat rakennukset ovat haastavia mallinnettavia

Mestari-hotellin peruskorjauksen suunnitelmat palkittiin kesäkuussa Tekla Building Information Modeling (BIM) Awards -kilpailun kunniamaininnalla Suomen ja Baltian sarjassa. Kuva Trimble Solutions Oy.
Mestari-hotellin peruskorjauksen suunnitelmat palkittiin kesäkuussa Tekla Building Information Modeling (BIM) Awards -kilpailun kunniamaininnalla Suomen ja Baltian sarjassa. Kuva Trimble Solutions Oy.

Helsingin keskustassa Fredrikinkadulla sijaitsevan Mestari-hotellin kesällä valmistuneen peruskorjauksen sähkösuunnittelijana toimi Kempeleessä ja Vantaalla toimiva Elvak oy. Kohteen sähkösuunnittelusta yhdessä Heikki Tanskalan kanssa vastanneen Joona Kupilan mukaan sähkösuunnitelmat laadittiin rakennesuunnittelijalta saatuun esimalliin, johon esimerkiksi nousukuilut oli merkitty. Kohteen purkutyöt tehtiin valmiiksi ennen esimallien laadintaa, mutta tästä huolimatta 1930-luvulla valmistunut rakennus tarjosi runsaasti haasteita mallintajille.

– Alkuvaiheessa esimerkiksi nousukuilujen paikkoja katselmoitiin myös työmaalla. Esimerkiksi rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on lukemattomia eri lattiakorkoja, mutta tietomalliin saadaan käytännössä vain yksi ns. referenssikorko kerrokselle, jonka mukaan kyseisen kerroksen tietomalli toteutetaan. Jouduimme piirtämään objekteja ns. väärään korkoon, jotta ne näkyvät tietomallissa suunnitellussa korkomaailmassa, Kupila kertoo.

Tässä suunnittelijan lisätyö helpotti Kupilan mukaan kuitenkin huomattavasti kohteen sähköurakoitsijana toimineen Saipu oy:n asentajien työtä.

– Tällaisessa tapauksessa asennukset on helpompi toteuttaa tietomallin mukaan, josta voidaan mitata todellinen asennuskorkeus.

Kupilakaan ei näe tässä vaiheessa tarvetta sähköistyksen nykyistä yksityiskohtaisemmalle mallinnukselle.

– Niin kauan kun sähkösuunnittelua tehdään 2D:nä, urakoitsijan ja suunnittelijankin kannalta on järkevämpää toteuttaa detaljit erikseen viemättä kaikkia yksityiskohtia tietomalliin. Jos ja kun tulevaisuudessa siirrytään enemmän Revit-maailmaan, jossa jo lähtökohtaisesti suunnitellaan kaikki mallinnus edellä ja voidaan toteuttaa myös loppukäyttäjälle ns. älykkäitä tietomalleja, yksityiskohtien mallinnus tulee ajankohtaisemmaksi, Kupila sanoo.

Mallien tarkastelu onnistuu työmaalla

Congridin Tuomas Jääskeläisen ja Matti Huuskon mukaan tietomallinnuksessa on valtavasti potentiaalia, jota ei vielä hyödynnetä. Kuva Mikko Arvinen.

Rakennusalan ohjelmistoja kehittävä Congrid oy julkaisi keväällä uuden, rakennustuotannon tietomallien mahdollisimman helppokäyttöiseen tarkasteluun kehitetyn BIM Viewer -mobiilisovelluksen työmaakäyttöön.

– Sovelluksen avulla pystyy katsomaan nopeasti mobiililaitteelta, miten esimerkiksi talotekniikan ratkaisut risteytyvät muiden rakenteiden kanssa ja mihin korkeuteen sähköarinat asennetaan, yhtiön tuotemarkkinointipäällikkö Matti Huusko kertoo.

Congridin asiakkuusasiantuntija Tuomas Jääskeläisen mukaan eri ohjelmilla laaditut IFC-tietomallit soveltuvat kattavasti BIM Viewerin käyttöön.

– Mallien yhteensopivuudessa ja mallien yhdessä sovituissa laadintatavoissa on menty paljon eteenpäin viime vuosina, mutta tässä riittää vielä paljon kehitettävääkin esimerkiksi YTV2020-hankkeessa, Jääskeläinen sanoo.

Congridin tavoitteena on, että tietomalleja ryhdyttäisiin tulevaisuudessa hyödyntämään myös yrityksen muissa ohjelmistotyökaluissa.

– Tavoitteemme on kehittää ohjelmisto tukemaan tehtävien ja dokumentointitiedon linkitystä tietomalliin, jolloin tietomalleja voitaisiin hyödyntää entistä enemmän myös rakennustuotannon ohjaamisessa ja valvonnassa, Huusko kertoo.

Mikko Arvinen, teksti

SFS6002 uudistuu