Tietoa kaikille

Kai Puustinen.
Kai Puustinen.

Sähkömaailma-lehden pääkirjoitus 4/2022.

Rakennetun ympäristön tieto digitaalisessa muodossa tarvitsee jo lähitulevaisuudessa lisää määrittelyjä. Eri tason tieto on osittain pakollista, osittain hyvin tarpeellista ja osittain luottamuksellista. Tiedon eri tasot ja näiden tietojen oikeanlainen käsittely ja käyttäminen ei ole aivan itsestään selvää.

Tuotetiedon kehittäminen ja hallinta on tulevaisuudessakin tehokkainta pitää tavarantoimittajien tehtävänä, sillä heiltä tieto pitää joka tapauksessa saada. Tätä roolia hoitaa sähköalalla hienosti nykyään ja varmasti tästä eteenkinpäin Sähköteknisen kaupan liitto. Yksittäisen tiedon käyttäminen, jakaminen ja välittäminen on jo sitten monen eri toimijan tehtävä koko rakentamisen ketjussa.

Rakentamisen aikaisen tiedon tarve tulee kasvamaan nopeasti. Yhä enemmän vaaditaan tietoa siitä mitä, miten ja millä hiilijalanjäljellä on rakennettu. Rakentamisen aikaisen tiedon keräämisestä vastaavat käytännössä kaikki rakennuksella työskentelevät omalta osaltaan.

”Rakentamisen aikaisen tiedon tarve tulee kasvamaan nopeasti.

Järjestelmiä siihen rakennetaan ja tulemme yllättymään, miten nopeasti niiden käyttöä tullaan vaatimaan. Rakentamisen aikaisella tiedolla vahvistetaan suunniteltu lopputulos. Sitä tullaan käyttämään myös myyntiargumenttina ja sillä on todennäköisesti merkitystä rakennuksen kustannuksiin, ehkäpä jossain vaiheessa myös esimerkiksi verokohteluun.

Olemassa olevien rakennusten ylläpidon ja korjauksen tieto taas on omistajien vastuulla. Tähän osa-alueeseen on ollut eniten erilaisia ratkaisuja jo pitkään. Eritasoiset digitaaliset talokirjat ja ylläpitoa valvovat reaaliaikaiset järjestelmät ovat monessa rakennuksessa arkipäivää. Niiden käyttö tulee laajenemaan entisestään. Siihen ajaa muun muassa hajautettu energiantuotanto ja sähköautojen lataus.

Rakennuksen tietoa voi väärinkäyttää monilla tavoin. Kaikki ymmärtävät, että vaikkapa turvajärjestelmän luvitukset väärissä käsissä ovat ongelma. Tulevaisuudessa tätä luvitusta tosin tarvitaan myös aivan asunto- ja jopa henkilökohtaisen tason tiedolle.

Kenellä on oikeus vaikkapa asuintalossa tietää, mihin aikaan kuljet ja mistä ovista? Mitä tietoa pitää antaa viranomaisille ja mihin tietoon vain asukkaalla itsellään on pääsy? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen joudumme ottamaan lähiaikoina kantaa, jotta olemme itse päättämässä tiedostamme, emmekä vain tiedon keräyksen objekti.

Kai Puustinen

Sähkömaailman päätoimittaja, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja.