Sähkömoottorilla toimivat pienet yleisilmailukoneet ovat jo arkipäiväistymässä. Seuraavaksi kentille odotetaan generaattoreilla varustettuja hybridikoneita ja pystysuoraan nousevia lentokoneita.
Lentoliikenteen sähköistymismahdollisuuksia esitellyt Tuleeko lentämisestä päästötöntä -seminaari täytti Helsingin keskustakirjasto Oodin pääsalin ilmailun tulevaisuuden näkymistä kiinnostuneilla kansalaisilla 6.3.2019.
Saksalainen, Münchenin teknillisen yliopiston tutkijoiden perustama, Lilium GmbH on kehittänyt pystysuoraan nousevaa sähkölentokonetta vuodesta 2015 lähtien. Yhtiön varapääjohtajan, tekniikan tohtori Tassilo Wannerin mukaan hanke sai runsaasti uutta nostetta ja rahoitusta alkuvuodesta 2017, kun yhtiön kaksipaikkaisen Lilium Jet -koneen prototyyppi suoritti ensilentonsa onnistuneesti. Koneen 36 sähkömoottorin teho on yhteensä 320 kW. Sille luvataan 300 kilometrin käyttösäde 300 km/h huippunopeudella.
– Helikoptereihin ja monien muiden yritysten kehittämiin, dronejen tapaisiin VTOL-laitteisiin (Vertical Take-Off and Landing) verrattuna meidän siivillä varustetun koneemme etuna on huomattavasti parempi energiatehokkuus ja suurempi huippunopeus, Wanner kertoi.
Ekologista liikennettä pienten kenttien välille
Seminaarin järjestäjiin kuuluneen Helsingin sähkölentokoneyhdistys ry:n puheenjohtaja Janne Vasaman mukaan tunnin sähkölennon etäisyydellä Helsingistä on yli 30 lentokenttää.
– Pystysuoraan nousevien koneiden laskeutumistilat tulisi huomioida jo nyt kaupunkisuunnittelussa, jotta nopea keskustojen välinen liikennöinti olisi mahdollista tulevaisuudessa. Nyt tehtävät suunnitelmat ulottuvat 2050-luvulle saakka, jolloin esimerkiksi lentävät taksit saattavat olla jo hyvinkin arkipäivää, Vasama sanoi.
Vasaman mukaan markkinoille on odotettavissa lähitulevaisuudessa useita matkustajaliikenteeseen sopia sähkölentokonemalleja, joiden käyttösäde riittää mainiosti esimerkiksi Helsingin ja Turun väliseen liikennöintiin.
– Näiden, aluksi pienehköjen, lentokoneiden tulo markkinoille tulee mahdollistamaan nopean, ekologisen ja edullisen poikittaisliikenteen järjestämisen Suomen kaupunkien välillä minimaalisilla investoinneilla. Turun ja Helsingin välinen lento kestäisi sähkölentokoneella vain puoli tuntia, Vasama sanoi.
Vasaman mukaan sähköinen lentäminen on erittäin energiatehokas ja ekologinen liikkumistapa.
– Meidän Pipistrel Alpha Electro -koneemme kulutti viime kesänä 14,5 kilowattituntia sähköä sadalla kilometrillä 145 km/h nopeudella lennettäessä. Tämä on vähemmän kuin useimmilla sähköautoilla, Vasama sanoi.
Niin ikään seminaarin järjestämiseen osallistuneen MAF Suomi – Suomen Lähetyslentäjät ry:n toiminnanjohtaja Janne Ropposen mukaan kansainvälisessä lähetyslentojärjestö MAF:ssa (Mission Aviation Fellowship) sähköiset lentokoneet nähdään varteenotettavana vaihtona kristilliseen avustuslentotoimintaan.
Järjestö operoi Afrikassa, Etelä- ja Väli-Amerikassa ja Aasiassa noin 130 koneen lennostolla, joka koostuu pääasiassa 4-6-paikkaisista Cessnoista ja Pipereista sekä hieman suurempien, noin kymmenen matkustajan, potkurikoneiden laivueesta.
– Me operoimme monilla ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivillä alueilla, joten ekologisen teknologian merkitys on meillä kipeästi tiedossa, Ropponen sanoi.
Hybridikone poistaa nousumelun
Tuhansia ”tavallisia” yleisilmailukoneita valmistanut itävaltalainen Diamond Aircraft on kehittänyt kahdella sähkömoottorilla ja dieselgeneraattorilla varustettua lentokonetta yhdessä Siemensin kanssa vuodesta 2013 lähtien. Koneen testilento suoritettiin onnistuneesti lokakuussa Itävallassa.
Hybridiprojektin johtaja Maarten Frijlingin mukaan hybridilentokoneen suurimpana etuna on mahdollisuus lähes äänettömiin nousuihin ja laskuihin asutuksen lähellä sijaitsevilla kentillä. Lisäksi teknologialla päästään polttomoottoreita parempaan energiatehokkuuteen.
– Koneen kahden 12 kWh:n akun teho riittää noin puolen tunnin lentoon, mutta koneen keulaan sijoitetun, 110 kilowatin tehoisen, dieselgeneraattorin avulla lentoaika voidaan pidentää jopa viiteen tuntiin. Polttomoottoreita pienemmät ja kevyemmät, 75 kW tehoiset, sähkömoottorit voidaan sijoittaa koneessa optimaaliseen kohtaan, Frijling kertoi.
Mikko Arvinen, teksti
