Sähkölaitteiston kunnossapitovastuu kuuluu laitteiston haltijalle

Tarkastuksen tekijän on laadittava määräaikaistarkastuksesta laitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja ja kiinnitettävä tarkastustarra pääkeskukseen tai vastaavaan kohtaan. Kuva Päivi Tuovinen.
Tarkastuksen tekijän on laadittava määräaikaistarkastuksesta laitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja ja kiinnitettävä tarkastustarra pääkeskukseen tai vastaavaan kohtaan. Kuva Päivi Tuovinen.

Sähkölaitteiston kunnossapitoa koskevat velvoitteet kohdistuvat sähkölaitteiston haltijaan, eli yleensä kiinteistön omistajaan. Tilanne on haasteellinen, sillä kiinteistöjen omistajilla ei pääsääntöisesti ole asiantuntemusta arvioida sähkölaitteiden kunnossapitotarvetta.

Sähköturvallisuuslain mukaan kunnossapitovastuu sähkölaitteistosta on laitteiston haltijalla. Sähkölaitteiston haltijan on hoidettava sähkölaitteistoa niin, ettei siitä aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa. Laitteiston kuntoa ja turvallisuutta on tarkkailtava ja havaitut puutteet sekä viat on poistettava riittävän nopeasti. Kunnon valvonnan tulee olla riittävän säännöllistä.

Myös sähkölaitteistot kuluvat, tai ainakin tietyt laitteet ja osa laitteista edellyttää säännöllistä huoltoa. Sähkölaitteiston osat voivat vaurioitua käytössä ja sitä kautta muuttua vaaralliseksi. Sähkölaitteistoissa paloon johtaneiden vikojen taustalta on yleensä löydettävissä puutteellista tai laiminlyötyä kunnossapitoa.

Sähkölaitteistojen kuntoa valvovan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) mukaan vuonna 2020 määräaikaistarkastuksissa yli puolessa kohteista oli merkittäviä puutteita sähkölaitteiden rakenteissa ja kotelointiluokissa, kaapeleiden suojauksessa sekä huolto- ja kunnossapito-ohjelmissa.

Määräaikaistarkastukset palvelevat kunnossapitoa

Sähkölaitteiston haltijan velvoitteena on huolehtia laitteiston määräaikaistarkastuksesta. Velvoite huolehtimisesta jää käytännössä kiinteistön omistajalle, mikäli omistaja ei osoita tästä vastuussa olevaa muuta haltijaa. Vuokrasuhteissa määräaikaistarkastuksen teettämisvelvollisuus on pääsääntöisesti sillä, joka vastaa yleensäkin kiinteistön tai rakennuksen pitkäaikaisesta kunnossapidosta, ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu.

Sähkölaitteistojen tarkastuksia tekevät valtuutetut tarkastuslaitokset ja valtuutetut tarkastajat. Sähköturvallisuuslaki edellyttää, että luokitelluille sähkölaitteistoille tulee tehdä määräaikaistarkastuksia yleensä 10 vuoden välein asuinrakennuksia lukuun ottamatta. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisia kohteita, joissa pääsulakkeen koko on yli 35 A.

Karkeiden arvioiden mukaan tällaisia laitteistoja olisi noin 100 000, jolloin vuosittain tarkastusten piiriin tulisi noin 10 000 kohdetta. Määräaikaistarkastuksia tehdään vuosittain 3 000 – 4 000, eli käytännössä suurin osa tarkastuksista jää tekemättä.

Asuntojen sähkölaitteistot

Valtuutettu tarkastaja Jyrki Vikla teki määräaikaistarkastuksen Leppävaaran Sähkötalon sähkölaitteistoille kesällä 2021. Vuonna 1987 valmistuneen kiinteistön tarkastuksessa löytyi useita kunnostamista ja huoltoa vaativia, pääasiassa käytössä kuluneita kohtia. Kuva Päivi Tuovinen.
Valtuutettu tarkastaja Jyrki Vikla teki määräaikaistarkastuksen Leppävaaran Sähkötalon sähkölaitteistoille kesällä 2021. Vuonna 1987 valmistuneen kiinteistön tarkastuksessa löytyi useita kunnostamista ja huoltoa vaativia, pääasiassa käytössä kuluneita kohtia. Kuva Päivi Tuovinen.

Asuinrakennusten sähkölaitteistot eivät ole määräaikaistarkastusvelvoitteen piirissä, vaikka ajoin tällaisia ehdotuksia on esitetty. Käytännössä asuinkiinteistöjen sähkölaitteistojen kunnossapito rajoittuu usein pelkästään havaittujen vikojen korjauttamiseen – jos viat yleensä havaitaan.

Sähköasennusten puutteisiin havahdutaan usein asuntokauppojen yhteydessä, kun uusi omistaja löytää vikoja, joiden vakavuuden arviointiin tarvitaan usein sähköalan ammattihenkilö.

Lämpökuvaus ehkäisee tulipaloja

Sähkö on suurin yksittäinen syy palovahinkoihin Suomessa ja Pohjoismaissa. Sähköstä syttyy vuosittain Suomessa noin 2 500 tulipaloa. Suuri osa näistä saa alkunsa lieden huolimattomasta käytöstä. Liesipalojen määrä (834 vuonna 2020) on vähentynyt hieman viime vuosina, mutta vastaavasti akkujen latauksesta syttyneiden palojen määrä on lisääntynyt huolestuttavasti.

Kiinteästi asennettujen sähkölaitteistojen vioista johtuvista paloista huomattava osa saa alkunsa huonoista liitoksista jako- tai pääkeskuksissa, jakorasioissa tai kojerasioissa.

Lämpökuvauksen avulla paloriskejä on mahdollista huomata ajoissa. Lämpökuvaus on tänä päivänä tärkeä osa sähkölaitteiston säännöllistä kunnossapitoa. Lämpökuvauksen yhteydessä voidaan myös löytää muita vikoja ja puutteita, kun laitteiston kansia avataan ja kosketussuojia poistetaan.

Sähkölaitteiston lämpökuvaajan on tunnettava sähkölaitteiston toimintaa ja eri komponenttien sallittuja lämpenemiä. Tehtävä on sen vuoksi syytä antaa pätevän sähkölaitteiston lämpökuvaajan suoritettavaksi tai kouluttaa joku kunnossapitohenkilöstöstä vastaamaan kuvauksista.

Esa Tiainen ja Henrik Rousku, teksti

Kirjoitus on tiivistelmä Sähkömaailma Extran joulukuussa 2021 ilmestyneen numeron artikkeleista. Artikkelit ovat luettavissa tilaajatunnuksilla lehden sähköisessä arkistossa.

Lisätietoja SETIn vapaaehtoisista pätevyyksistä =>