Sähköistyksen seuraavat aallot

Martti Kulvik

Kolumni, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tutkija Martti Kulvik.

Älykäs IOT-verkko, laserpistepilvet, AR eli lisätty todellisuus, BIM,… Lista toteutuneista digitaalivisioista on pitkä ja vakuuttava. Digitaalitekniikkaa voisikin kutsua sähköistyksen toiseksi aalloksi, koska se on uudistanut myös ajatustapojamme rakennusten tekemisessä ja käytössä.

Entä mitä seuraavaksi?

RAKKI-hankkeemme (Rakennusalan kilpailukyky ja laatu) haastatteluissa alan tulevaisuuden yhdeksi kulmakiveksi nousi ICT:n voimakas kasvu. ”Tokkopa edes raskain ICT voi muuntaa betoniseinät aineettomiksi”, tuumin, kun ajatukseni seurasivat tuttuja polkuja näppisten ja hiirten maailmaan. Vaan aineettomuudesta juuri oli kyse. Ja paljon muustakin.

Kurkistetaan tulevaisuuteen.

Näkymät voisi tiivistää sähköistyksen kolmanneksi aalloksi. Kehityksen keskiössä on talotekniikka osa-alueineen, johon ICT sulautuu; se mahdollistaa erilaisia palveluja. Samalla tiedon omistajuudesta tulee epäilemättä yhä keskeisempi puheenaihe – sekä liiketoiminnan perusta. Se, joka tiedon omistaa, voi harjoittaa sillä liiketoimintaa.

Tieto liiketoimintana heijastuu rakennusten tekniikkaan, ja taloteknisten järjestelmien integrointi sekä keskinäinen yhteensopivuus painottuvat huomattavasti. Myös erityyppiset tietoliikenneratkaisut, anturiteknologiat ja langattomat järjestelmät nousevat yhä tärkeämmiksi.
Sähköisen talotekniikkaan liittyy mielenkiintoinen kysymys: maksetaanko tulevaisuudessa esimerkiksi puhtaasta ilmasta, eikä enää laitteista ja järjestelmistä? Vähän niin kuin lentokonemoottoreita valmistava Rolls Royce, joka myy lentokoneiden ilmassaoloaikaa, ei lentokonemoottoreita – tuleeko rakentamiseen ja erityisesti talotekniikkaan samankaltainen ansaintalogiikka?

Teknologian voimakas kehittyminen heijastuu integroituihin suunnittelukäytäntöihin, joissa koko talotekniikkasuunnittelu hankitaan yhdeltä toimijalta. Näin siksi, että voidaan varmistaa eri järjestelmien keskinäinen yhteensopivuus ja toimivuus – integroitavuudesta tulee keskeinen valintaperusta. Samalla järjestelmien itsediagnostiikka ja ennakoiva huolto voimistuvat.

Rakentamisessa hinnalla kilpailu vähenee, ja siirrytään enemmän ominaisuus- ja palveluperusteiseen kilpailuun. Se edellyttää vastaavasti tuotteistettuja kokonaispalveluratkaisuja. Betoni saa aineettoman digikuorrutuksen.

Martti Kulvik
Kirjoittaja on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tutkija.