Paloturvallisuus kaipaa petrausta

Sähkömaailma Extran päätoimittaja Esa Tiainen

Pääkirjoitus, Sähkömaailma Extra 2/2021.

Paloturvallisuutta mitataan muun muassa palokuolemien määrällä. Suomi on ollut tässä vertailussa keskimääräistä pohjoismaista ja eurooppalaista tasoa alempana. 2010-luvulla palokuolemia oli yhteensä hieman alle 700 ja tässä oli pientä kohentumista edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Sekä vuonna 2018 että 2019 palokuolemia oli vuosittain noin 50, mikä oli selkeä parannus edellisiin vuosiin verrattuna. Toki näinäkin vuosina palokuolemia oli yhteensä noin sata kappaletta liikaa.

KNX Finland ry järjestää kaikille kiinnostuneille maksuttoman web-seminaarin talotekniikan väyläpohjaisista alustateknologioista torstaina 21.10. ja torstaina 28.10.

Yleensä tulipalossa kuolemisen taustalla on jonkinlainen toimintakyvyn aleneminen, esimerkiksi nukkuminen. Paloturvallisuuteen voidaan vaikuttaa monella tavalla. Sähköalan kannalta merkittävää näissä on toimivien ja luotettavien turvajärjestelmien toteuttaminen ja ylläpito. Itse sähköjärjestelmien pitää olla paloturvallisia, mutta kaikkien palotilanteiden rajoittamisessa ratkaisevaa on tilanteen havaitseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lainsäädännössä asetetaan velvoitteita erityyppisten rakennusten vaatimille, paloturvallisuutta parantaville järjestelmille – olivat ne sitten paloilmoittimia, palovaroittimia tai muita paloturvallisuutta parantavia järjestelmiä. Nämäkin laitteet ovat kehittyneet, mutta niiden luotettava toiminta edellyttää säännöllistä kunnossapitoa ja huoltoa. Vaatimuksia kunnossapidon järjestämisestä löytyy myös lainsäädännöstä, mutta niiden mukaan ei kuitenkaan aina toimita. Kyse on tietämättömyydestä, välinpitämättömyydestä ja myös rahasta. Esimerkiksi palovaroittimien kunnon tarkkailusta vastuu kuuluu huoneiston haltijalle, mutta kuinka moni muistaa tehdä tämän ohjeiden mukaisesti.

Sähköalan kannalta kehitettävää riittää myös sähköpalojen ehkäisyssä. Viimeisen vuosikymmenen aikana sähköpaloissa on kuollut Suomessa vuosittain noin 10-20 henkilöä. Vaikka näissäkin tapauksissa kyse on useimmiten väärästä toiminnasta, voi sähköpaloturvallisuutta parantaa myös teknisillä ratkaisuilla. Laitevalmistajien aktiivisesti esille tuoma valokaarivikasuoja ei ole yleistynyt ja monissa puheenvuoroissa onkin tuotu esille se, olisiko kustannustehokkaampia vaihtoehtoja sähköpaloturvallisuuden parantamiseksi olemassa.

Liesisuojalla voidaan ehkäistä yleisimmän sähköpalotyypin aiheuttamia vahinkoja. Sähkölaitteiston ennakoivalla kunnossapidolla, esimerkiksi lämpökuvauksella, on selvästi vaikutusta paloturvallisuuteen. Yleistyvien uusien teknologioiden, kuten sähkövarastojen ja aurinkosähköjärjestelmien, paloturvallisuus on herättänyt keskustelua. Hyvä niin, koska on parempi, kun asioihin kiinnitetään ennakolta huomiota eikä vasta sitten, kun palokunta on käynyt paikalla.

Esa Tiainen

Sähkömaailma Extran päätoimittaja