Huomio EU-päättäjiin

Kai Puustinen
Kai Puustinen

Sähkömaailma-lehden pääkirjoitus 4/2023.

Eurooppalainen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2021. Sen myötä ilmastoneutraalisuustavoite 2050 ja päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä ovat jäsenmaita laillisesti sitovia. Tähän liittyvään 55-valmiuspakettiin kuuluu 12 erilaista lainsäädäntöehdotusta, joita on lähdetty viemään eteenpäin yhdessä neuvotteluin parlamentin, komission ja jäsenmaiden välillä.

Neuvottelun piirissä ovat tarkemmat keinot ja aikataulut. Ilmastoneutraalisuustavoitteen osalta Suomi on ilmaissut sitoutumisensa nopeampaan aikatauluun, vuoteen 2035. Tämä on vain yksi osa EU:n lainsäädäntövallan kokonaisuudesta, mutta talotekniikka-alalle varmasti ajankohtaisin ja merkittävin yksittäinen alue.

Ilmastolaki on pääosin tukemassa alamme kehitystä ja työtä. Työtä EU:ssa tehdyt päätökset tarjoavat taloteknisten ratkaisujen suunnittelijoille, asentajille ja valmistajille vuosiksi eteenpäin. Tulevaisuus on kirkas ja varmasti uusia energiatehokkaita ratkaisujakin syntyy. Tietysti haluamme myös puhtaan tulevaisuuden tuleville sukupolville.

Silti yksi perusasia ihmetyttää. Lainsäädännöstä niin tämän kuin muidenkin alojen kohdalla ei juuri Suomessa yksityiskohtaisesti puhuta. Mikäli arvovaltaista mediaa on uskominen, suomalaisia kiinnostavat enemmän kotimaisten politiikkojen huumorimeemit ja mariaveitolayöpymiset kuin tulevaisuuttamme ohjaavat päätökset.

”Suomalaisia kiinnostavat enemmän kotimaisten politiikkojen huumorimeemit.

Suomalaisten europarlamenttiedustajien ja heidän eurooppalaisten yhteenliittymiensä toimia seurataan todella vähän ja keskustelua käydään sitäkin vähemmän.

Aidat Suomen oman päätösvallan ympärillä ovat selkeät ja ottaen ylenpalttisen kansallisen miellyttämistarpeemme huomioon, vedämme niitä usein itse lähemmäksi ja korkeammalle. Ilmastolain eri osa-alueet ovat hyvä esimerkki siitä, että keskustelua ja ymmärrystä tarvitaan. Vieraillessamme Brysselissä EU-virkamiehet kertoivat, että heitä ei kiinnosta, miten ja kenen rahoilla Suomi tavoitteisiin pääsee, sillä hyväksyessään tavoitteet maamme samalla sitoutui myös resursoimaan itse tavoitteisiin pääsyn. Eli kustantamaan kaikki ne muutokset, joita rakennemuutosten, työvoimatarpeen ja vaikkapa energiatehokkuutta edistävien muutostukien osalta tarvitaan.

Voisiko vaikka verorahoin ylläpidettävä Yle lisätä uutisiinsa vakiosisällöksi EU-parlamentin ja EU:n neuvoston käsittelyssä olevia asioita ja taustoittaa niistä käytäviä keskusteluja? Saattaisi niistä jokin osa kansasta ajan mittaan kiinnostua. Syytä ainakin olisi.

Kai Puustinen

Sähkömaailman päätoimittaja, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja.

Verkkokursseja voi suorittaa koska tahansa!