Minustako standardien laatija?

Sähkömaailma Extran pääkirjoitus, syyskuu 2023.

Sana ”standardi” saattaa tuoda mieleen tylsähkön tekstin, jota on vaikea lukea ja ymmärtää. Määritelmän mukaan standardi on kirjallinen julkaisu, jossa määritetään esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksia ja vaatimuksia tai järjestelmien toimintaa. Standardointi on yhteisten toimintatapojen – hyvien käytäntöjen, ratkaisujen ja – vaatimusten laatimista.

Sähköalalla standardeilla on keskeinen merkitys laitteiden ja asennusten turvallisuuden ja yhteensopivuuden varmistamisessa eikä ilman standardeja käytännössä voi toimia. Joillekin keskeisille standardeille on määritelty lainsäädännössä erityisasema.

Noudattamalla standardien vaatimuksia lainsäädännön keskeiset vaatimukset täyttyvät. Sähköalalla tämä periaate tunnetaan parhaiten standardeista SFS 6000, SFS 6001 ja SFS 6002, joista ensimmäinen on juuri päivitetty ja kahden jälkimmäisen päivitys on juuri käynnistynyt. Näiden laadintaan ehtii vielä mukaan.

Kuka standardit sitten laatii? Tänä päivänä sähköalan standardit kirjoitetaan maailmanlaajuisen standardointijärjestön IEC:n teknisten komiteoiden työryhmissä. Näihin osallistuminen on paras tapa vaikuttaa standardien sisältöön ja esimerkiksi sähkölaitteiden rakennevaatimuksilla voi olla hyvinkin merkittävä rooli sähkölaitevalmistajan toimintaan ja mukanaolo standardoinnissa on välttämätöntä.

Suomessa kansainväliset IEC- ja eurooppalaiset EN-standardit muutetaan kansallisiksi standardeiksi ja niihin on standardoinnin sääntöjä noudattamalla mahdollista tehdä kansallisia poikkeuksia. Molempien syiden takia onkin välttämätöntä, että Suomesta löytyy uusia standardoinnista kiinnostuneita sähköalan asiantuntijoita työelämästä poistuvien tilalle.

Suomessa SESKO on IEC:n ja CENELECin kansalliskomitea ja sen asiantuntijaryhmissä suomalaiset teknologiaosaajat voivat osallistua standardien laadintaan. Tällä hetkellä SESKOssa standardointiin osallistuu eri komiteoissa lähes 500 asiantuntijaa.

Standardointi on yhteisten toimintatapojen – hyvien käytäntöjen, ratkaisujen ja – vaatimusten laatimista.

Onko standardointi sitten tylsää, kuten johdannossa vihjailtiin? Yli kolmenkymmenen vuoden standardointikokemuksella väitän, että standardien laadinta on päinvastoin erittäin mielenkiintoista ja monipuolista työtä. Osallistumalla laadintatyöhön oma osaaminen kehittyy, ja samalla syntyy hyödyllisiä sekä kansallisia että kansainvälisiä verkostoja omalle työuralle. Siksi kannustan kaikkia alan asiantuntijoita pohtimaan, olisiko standardoinnilla paikkaa omassa työtehtävässä.

Tämän lehden teemana ei ole standardointi, vaikka jokaisessa lehden numerossa käsitellään myös standardeihin liittyviä asioita. Tässä lehdessä käsitellään laajasti sähköurakoitsijan digitaalisia työvälineitä sekä TV-jakelutekniikoita ja niiden kehittymistä. Toki näissäkin toimintaan tarvitaan standardeja.

Esa Tiainen

Sähkömaailma Extran päätoimittaja ja Sähköinfo oy:n tekninen johtaja.

Seskon ryhmäpäällikkö Markku Varsilan haastattelu: Standardien sisältöön on helppo ottaa kantaa

Verkkokursseja voi suorittaa koska tahansa!