Minustako sähköntuottaja?

Sähkömaailma Extran päätoimittaja Esa Tiainen

Pääkirjoitus, Sähkömaailma Extra 3/2021.

Uusiutuvien energiamuotojen käytön nopea yleistyminen on aiheuttanut – ja aiheuttaa – merkittäviä muutostarpeita koko sähköjärjestelmään ja sähkömarkkinaan. Kehitys on yleensä hyväksi, sillä se tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja samalla perinteisiä ajattelutapoja joudutaan päivittämään. Kaikkia mielikuvituksessa kehiteltäviä visioita ei koskaan toteuteta, mutta siitä huolimatta ajatuksia kannattaa heitellä ilmaan.

KNX Finland ry järjestää kaikille kiinnostuneille maksuttoman web-seminaarin talotekniikan väyläpohjaisista alustateknologioista torstaina 21.10. ja torstaina 28.10.

Otetaan esimerkiksi sähköajoneuvojen yleistyminen. Viimeisimpien näkemysten mukaan Suomessa voisi olla vuonna 2030 noin 700 000 sähköajoneuvoa. Olkoon niiden keskimääräinen akkukapasiteetti 40 kWh, mikä vastaisi keskimäärin 200 kilometrin ajomatkaa. Sähköajoneuvot ovat kuitenkin suurimman ajan paikallaan, eivät liikenteessä. Mikäli sähköajoneuvojen akkuja voisi laajasti käyttää sähköverkon energiareservinä, tarjoaisi tuo määrä 28 GWh varastokapasiteettia. Jos yhdestä auton akustosta voisi syöttää tehoa verkkoon päin 10 kW, olisi lyhytaikainen tehoreservi 7 000 MW eli noin puolet Suomen omasta sähköntuotantokapasiteetistä. Näin tuskin kuitenkaan käy.

Tuulivoimalla on koko ajan suurempi merkitys Suomenkin sähköntuotannossa, ja myös aurinkosähkön määrä kasvaa, vaikka mittakaava on eri. Kummassakin tuotantomuodossa tuotanto vaihtelee rajusti ajallisesti. Tämä edellyttää paljon säätövoimaa, oli se sitten akkuvarastoja, vetyä tai mitä muuta tahansa, jolla tuotannon ja kuormituksen eriaikaisuutta voidaan tasata.

Suomessa on vireillä useita hankkeita, joissa sekä akkuteknologian että vedyn tuotannon ja käytön ympärille on rakentumassa uutta liiketoimintaa. Vaikka monia asioita vauhditetaan erilaisilla tuilla, viime kädessä kehitystä vievät eteenpäin tekniset innovaatiot ja niiden taloudellinen kannattavuus. Myös kulutuksen joustot ja älykkäät kuormien ohjaukset muuttavat sähkökäytön tapoja ja kaikille näille toimintavoille tulee saada aikaan toimiva markkina. Energiayhteisöt mahdollistava lainsäädäntö tekee yhä useammasta sähkönkäyttäjästä ”prosumerin” eli tuottaja-kuluttajan.

Aurinkopaneeleilla, tuulivoimaloilla ja sähkövarastoilla on tietty elinkaari. Vaikka monien osalta ollaan elinkaaren alkupäässä, on syytä jo nyt miettiä, mitä sitten, kun laajasti käyttöönotetut järjestelmät tulevat elinkaarensa lopulle ja ne täytyy poistaa käytöstä. Miten materiaalit voidaan kierrättää ja uudelleen hyödyntää? Tätä määrittelee osittain myös lainsäädäntö, mutta innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan silti.

Esa Tiainen

Sähkömaailma Extran päätoimittaja