Kolumni, Sesko ry:n toimitusjohtaja Anna Tanskanen
Valtion hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. EU:n tuore ilmastopaketti auttaa Suomea tavoitteen saavuttamisessa ja edistää uusiutuvan energian käyttöä.
Tuulivoimatuotanto vastaa suuresta osasta uusiutuvan energian tuotannosta – nyt noin 10% Suomen sähkönkulutuksesta – muiden energiamuotojen vielä vahvistaessa asemiaan. Tavoitteen saavuttamiseksi sähköalan toimijoiden aktiivisuudella tulee olemaan suuri merkitys.
YK:n kestävyysohjelman 17:stä tavoitteesta sähkötekninen standardointi vaikuttaa suoraan kahdeksaan tavoitealueeseen, mistä vaikuttavuuden näkökulmasta erityisesti tavoitteen numero 7 – eli edullisen, luotettavan, kestävän ja uudenaikaisen energian varmistaminen kaikille – merkitys korostuu.
Kansainvälinen standardointijärjestö IEC ja eurooppalainen CENELEC luovat sähkötekniset standardit. Suomessa sähköteknisestä standardoinnista vastaa Sesko ry. Seskon asiantuntijaryhmissä sähköalan standardeja valmistelee 500 suomalaista asiantuntijaa. Pelkästään tavoitteen numero 7 piirissä työskentelee yli 160 IEC:n teknistä komiteaa tai alikomiteaa.
Sesko on aktiivisesti mukana useassa alueen komiteassa, mutta osallistumisen vaikuttavuutta voisi suomalaiseen toimintaan ja kestävyystavoitteisiin nähden lisätä erityisesti tuuli-, aurinko- ja aaltoenergiavoimakomiteoissa.
Tuulivoimastandardien osalta on useita kansainvälisiä projekteja ja projektiehdotuksia käynnissä ja käynnistymässä. Projekteista mainittakoon esimerkiksi sijoituspaikan tuuliolosuhteiden arviointistandardi, tuulivoimalan elinkaaren hallintaa ja jatkamista koskeva standardi sekä tuulivoimaloiden purkamiseen ja kierrätykseen liittyvä standardi. Myös sijoituspaikan riskien arviointiin valmistellaan standardia.
Erityisesti tuulivoimatuottajien osallistumisella olisi mahdollista laajentaa nykyistä tarkastelupohjaa tuulivoimalaitteistojen elinkaareen, sähkön laatuun ja laitteiston kokonaisoptimointiin liittyviin kysymyksiin. Standardointi laajenee tuulivoimalan tekniikasta aiheisiin, joissa tarvitaan käyttäjän näkemys.
Viemmekö suomalaista osaamista uusiutuvista energiamuotoratkaisuista yhteisten toimintatapojen laatimisen pohjaksi globaaleille markkinoille vai tyydymmekö seuraajan rooliin? Nyt on näytön paikka.
Anna Tanskanen
Kirjoittaja on Sesko ry:n toimitusjohtaja