Liikenteen sähköistyminen jatkuu

Sähkömaailma Extran päätoimittaja Esa Tiainen
Esa Tiainen.

Sähkömaailma Extran pääkirjoitus, touko-kesäkuu 2023.

SM Extra audioartikkelit

Sähköistymisellä on jo pitkät perinteet sekä raskaassa liikenteessä että myös julkisessa henkilöliikenteessä. Junaliikenteen sähköistys alkoi Suomessa 1960-luvun lopulla ensin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ja sen jälkeen junaliikenteen sähköistyminen on ulottunut koko maassa sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen. Toki aikaisemminkin, jo 1900-luvun alusta alkaen, raitiovaunuliikenne sähköistyi Helsingissä ja hieman myöhemmin Turussa ja Viipurissa.

Kun nykyisin puhutaan sähköisestä liikenteestä, tarkoitetaan sillä kuitenkin ensisijaisesti sellaisia liikkumistapoja, jossa sähkön energianlähde eli akusto on ajoneuvossa. Raskaan liikenteen sähköistyminen on seurannut henkilöautojen sähköistymistä ja kaupunkiliikenteessä on menty jo osittain reilusti edelle. Suurin osa uusista rekisteröidyistä busseista on jo tällä hetkellä sähköllä toimivia, ja trendi on leviämässä myös tavaraliikenteen ajoneuvoihin.

Ensiksi sähköistyvät lyhyehkön jakeluliikenteen pakettiautot ja niitä isommatkin ajoneuvot. Varsinainen raskas liikenne tulee perässä. Eikä kehitys pysähdy näihin kuljetusmuotoihin. Myös lento- ja laivaliikenteessä kehitys on käynnissä.
Sähköistyminen palvelee CO2-päästöjen vähentämistä, kunhan sähkö tuotetaan CO2-vapaalla tuotantotavalla eli ydin-, vesi-, tuuli- tai aurinkovoimalla.

Vihreää sähköä tarvitaan moninkertaisesti lisää, kun otetaan huomioon kaavailtu vetytalous. Liikenteeseen liittyen vety lienee myös varteenotettava vaihtoehto raskaan liikenteen energianlähteeksi.

Kaikki edellä mainittu yhteensä korostaa sähköistysalan roolia tämän siirtymän toteutuksessa. Tarvitaan lisää ja tehokkaampaa latausinfraa ajoneuvoille, täytyy rakentaa lisää uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksia ja on kehitettävä verkon älykkyyttä.

Onneksi kaksi pitkää odotusta päättynyt. Moneen kertaan lykkääntyneen Olkiluoto 3:n kaupallinen sähköntuotanto on vihdoin alkanut. 1 600 MW tuotantoteho ylittää sen tehon, joka katosi sähköntuonnin lakatessa Venäjältä, ja tämä käynnistyminen parantaa merkittävästi Suomen sähköenergiaturvallisuutta. Toinenkin Venäjän sodan seurauksena käynnistynyt prosessi saapui maaliin, sekin useiden lykkäysten jälkeen: Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi.

Kaiken yllä leijuvana uhkana on se, riittääkö osaavia tekijöitä tämän toteuttamiseksi.

Kaiken yllä leijuvana uhkana on se, riittääkö osaavia tekijöitä tämän toteuttamiseksi. Alan on oltava houkutteleva ja tulevista osaajista kilpaillaan muiden alojen kanssa, joissa on vastaavia haasteita. Tässä on sähköalalla tehtävää.

Parasta aikaa jännitetään sitä, millaisen hallituksen Suomi saa, mutta muodostamisprosessi tuskin kuitenkaan kestää yhtä kauan kuin kaksi edellä mainittua.

Esa Tiainen

Sähkömaailma Extran päätoimittaja ja Sähköinfo oy:n tekninen johtaja.

Verkkokursseja voi suorittaa koska tahansa!