Smart Energy Transition -hankkeen mukaan polttamiseen perustuva kaukolämmöntuotanto voitaisiin korvata suurilla lämpöpumpuilla ja tuulivoimalla lämmitettävillä lämpövarastoilla.
Helsingin tavoitteena on, ettei kaupunki tuottaisi lainkaan kasvihuonepäästöjä vuonna 2035. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää uusien ratkaisujen löytämistä kaukolämmön tuotantoon, sillä tästä syntyy tällä hetkellä noin puolet kaupungin kaikista päästöistä.
Asiaa selvittävän, useiden yliopistojen ja esimerkiksi VTT:n yhteisen Smart Energy Transition -hankkeen mukaan fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla ei ole kestävä ratkaisu, sillä tämä vaatisi metsien hakkuiden huomattavaa lisäämistä nykytasosta.
Helsingissä Kauppakorkeakoululla 10.1.2019 järjestetyssä Miten Helsinki lämmitetään fossiilivapaassa Suomessa -keskustelutilaisuudessa puhuneen VTT:n vanhemman tutkijan Francesco Redan mukaan suuriin lämpövarastoihin eli käytännössä maanalaisiin vesisäiliöihin yhdistetty tuulivoima olisi todennäköisesti paras vaihtoehto kaukolämmön hiilineutraaliin tuotantoon.
Näin tuulivoiman tuotantohuiput voitaisiin hyödyntää tehokkaasti lämpövarastojen lämmittämiseen.
– Tuulisina päivinä tuulivoimaa voi olla niin paljon saatavilla, ettei kaikkea energiaa pystytä hyödyntämään. Lämpövarastojen lämmittämiseen voidaan käyttää kuitenkin erittäin paljon energiaa silloin, kun siitä olisi muuten jopa ylitarjontaa, Reda sanoi.
Lisäksi tarvitaan suuria lämpöpumppuja, joiden avulla lämpövarastojen energia pystytään hyödyntämään optimaalisella tavalla, sekä lisää kiinteistökohtaisia lämpöpumppuja. Redan mukaan kiinteistöjen lämpöpumput tulisi saada tehokkaasti kysynnänjouston pariin, jotta kaukolämpöverkossa kiertävää vettä pystyttäisiin lämmittämään kannattavasti myös näiden avulla silloin, kun energiaa on riittävästi tarjolla.
Smart Energy Transition -hankkeen laskelmien mukaan pääkaupunkiseudun lämmittäminen tuulivoiman avulla edellyttäisi tuulivoimakapasiteetin kasvattamista nykyisestä reilusta 2 000 megawatista lähes kymmenkertaiseksi. Aalto-yliopiston tutkija Samuli Rinteen mukaan tämä edellyttäisi myös kantaverkon sähkönsiirtokapasiteetin vahvistamista, jotta tuotantohuiput saataisiin siirrettyä lämpövarastojen vastuksiin.
Helsingin kaukolämmön tuotannosta vastaavalla Helen oy:llä on jo nyt lämpimän veden varastointiin käytettävät luolastot Vuosaaren ja Salmisaaren voimalaitosten yhteydessä, minkä lisäksi yhtiö on rakentamassa lämpövarastoa Mustikkamaan käytöstä poistettuun öljysäiliöluolaan. Myös Kruunuvuorenrannan vanhojen öljysäiliöiden hyödyntämissuunnitelmat ovat jo valmiina.
Mikko Arvinen, teksti ja kuva
