Kylmäalan koulutus ei edelleenkään riitä alan tarpeisiin

Kylmäalan opintojen kysyntä on kasvanut, mutta alaa vaivaava opettajapula rajoittaa opetuksen tarjoamista.

Kylmäalalle valmistuneiden määrä on noussut vuoden 2018 tutkintouudistuksen jälkeen, mutta valmistuneita ei ole vieläkään riittävästi alan tarpeisiin. Pullonkaulana on oppilaitosten mukaan nyt pula pätevistä opettajista. Koulutusten kysyntä on lisääntynyt, mutta siihen ei pystytä vastaamaan.

Maailmanpoliittinen tilanne kiihdyttää EU:n energiamurrosta ja samalla vauhdittaa siirtymää kylmäainekiertoa hyödyntäviin jäähdytys- ja lämpöpumppujärjestelmiin.

– Tämä osaltaan vaatii lisää ammattitaitoisia tekijöitä aina asentajista suunnittelijoihin ja projekteista vastaaviin. Arviomme mukaan alalle tarvitaan vuosittain useita satoja uusia työntekijöitä, Suomen kylmäliikkeiden liiton toimitusjohtaja Pauli Tarna sanoo.

Kylmäalan osaajatarvetta kasvattaa myös suhdannetilanne, sillä toisin kuin esimerkiksi talonrakentamisessa, kylmäalalla suhdannetilanne on edelleen hyvä eikä merkkejä alan taantumasta ole näkyvissä.

– Näillä näkymin alalla on täystyöllisyys pitkälle tulevaisuuteen, ainakin vuoteen 2035 asti ja todennäköisesti pidempäänkin, Tarna arvelee.

– Sitä vasten on erityisen huolestuttavaa, että yhdessäkään ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai korkeakoulussa ei voi lukea edes sivuaineena kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikkaa, saati erikoistua näiden tekniikoiden asiantuntijaksi. Lähin paikka opiskella kylmäalaa korkeakoulussa on Ruotsissa. Muutos tähän on saatava mitä pikimmin.

Insinööritason kylmäalan koulutusta tarjoaa Suomessa vain yksi oppilaitos. Lupa tarjota koulutusta on neljällä oppilaitoksella.

– Tilanne pitää korjata mahdollisimman pian, jotta voidaan varmistaa ammattitaitoisten osaajien saaminen alalle ja sitä kautta koko yhteiskunnan sujuvan toiminnan jatkuvuus, Tarna vaatii.

Verkkokursseja voi suorittaa koska tahansa!