Kysyntäjoustolupaukset eivät vielä realisoidu

Suomen ensimmäinen sähköautojen kaksisuuntainen latauspiste avattiin Helsingin Suvilahteen vuonna 2017. Viidessä vuodessa tekniikka ei ole juuri yleistynyt, vaikka sähköautojen määrä on moninkertaistunut. Kuva Tuomas Sauliala.
Suomen ensimmäinen sähköautojen kaksisuuntainen latauspiste avattiin Helsingin Suvilahteen vuonna 2017. Viidessä vuodessa tekniikka ei ole juuri yleistynyt, vaikka sähköautojen määrä on moninkertaistunut. Kuva Tuomas Sauliala.

Sähköala on markkinoinut kiinteistöautomaatiota jo vuosia ratkaisuna kysyntäjouston haasteisiin. Tavalliselle omakotiasujalle sopivia ratkaisuja on kuitenkin vasta niukasti tarjolla. Myös sähköautojen akkujen käytöstä kiinteistöjen energiavarastoina on puhuttu jo pitkään, mutta kaksisuuntaisia latausratkaisuja ei ole saatu vieläkään kuluttajamarkkinoille.

Uusi audioartikkeli pienydinvoimasta

Jyväskylässä 7. – 9. syyskuuta järjestetyillä Sähkömessuilla kysyntä- ja kulutusjousto olivat esillä monissa puheenvuoroissa ja mainosteksteissä, mutta todellisuudessa tarvittavaa tekniikkaa on vielä yllättävän vähän tarjolla.

Esimerkiksi Siemens-osakeyhtiö on toimittanut suurille toimijoille erilaisia virtuaalivoimalaitoksia, Fingrid oyj:n kysyntäjoustomarkkinoille osallistuvia energiavarastoja ja suurten kiinteistöjen kulutusjoustoratkaisuja, mutta ilman mittavaa räätälöintiä ja suunnittelua teknologiaa on yhä vaikea tuoda pienempiin kohteisiin monistettavaksi.

Siemensin Jussi Mäntynen uskoo, että sähkön hinnan nousu tulee lisäämään kulutusjoustoratkaisujen kysyntää. ”Tekniikka on jo olemassa, mutta tähän saakka sähkö on ollut niin edullista, ettei ratkaisuihin ole haluttu lähteä investoimaan.”
Siemensin Jussi Mäntynen uskoo, että sähkön hinnan nousu tulee lisäämään kulutusjoustoratkaisujen kysyntää. ”Tekniikka on jo olemassa, mutta tähän saakka sähkö on ollut niin edullista, ettei ratkaisuihin ole haluttu lähteä investoimaan.”

– Tarvittava tekniikka on periaatteessa olemassa, mutta sähkön hinnan ollessa alhaalla näille palveluille ei ollut vielä riittävästi kysyntää. Vielä tällä hetkellä ei ole mahdollista liittää jotakin kytkintä kiinteistöön ja ajatella, että nyt minä alan joustamaan, vaan se vaatii edelleen fokusoitua projektia ja huolellista suunnittelua, Siemensin sähköistysliiketoiminnan johtaja Jussi Mäntynen kertoi.

Sähkölämmitteisessä, 45 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavassa omakotitalossa asuvalle Mäntyselle aihe on myös henkilökohtaisesti mitä ajankohtaisin.

– Minun oli pakko siirtyä Spot-hintaan, sillä kiinteähintaisella sähkösopimuksella sähkölaskuni voisi olla 4 000 euroa kuussa. Minulla on nyt erilaisia sähköinsinöörin kokeiluja menossa. Akut ja aurinkopaneelit on jo hankittuna, mutta invertteri puuttuu vielä laitteiden toimitusvaikeuksien takia, joten en ole pystynyt ottamaan akkuja vielä käyttöön, Mäntynen kertoi.

Ohjausdataa on periaatteessa saatavilla

Tampereen ammattikorkeakoulun projektityöntekijä Toni Markkula esitteli oppilaitoksessa kehitettyä siirrettävää hybridienergiavarastoa, johon on integroitu myös sähköauton latausasema.
Tampereen ammattikorkeakoulun projektityöntekijä Toni Markkula esitteli oppilaitoksessa kehitettyä siirrettävää hybridienergiavarastoa, johon on integroitu myös sähköauton latausasema.

Tampereen ammattikorkeakoulun projektityöntekijä Toni Markkula esitteli messuilla oppilaitoksessa kehitettyä siirrettävää hybridienergiavarastoa, joka yhdistää suuret akut sähköverkkoon ja mahdollistaa oman saarekeverkon pystyttämisen esimerkiksi kiinteistön sähkönsyöttöön.

Periaatteessa – mutta ei vielä aivan käytännössä – laitteet osaavat reagoida sähkön pörssihinnan muutoksiin reaaliaikaisesti.

– Minä en ole saanut ladattua pörssisähkön hintatietodataa järjestelmän logiikalle. Osittain kyse on datan muodosta, mutta toistaiseksi minulla syyttävä sormi osoittaa tässä vielä enemmän omiin logiikkaohjelmoijan kykyihini, Markkula sanoi.

Poissaolokytkimillä säästää helposti

Kiinteistöautomaatiojärjestelmien ohjauslaitteita Saksassa valmistavan Theben AG:n Suomen maajohtaja Petri Helin toivoo, että KNX-järjestelmään saataisiin pian sähkön hintaan perustuva kulutuksenohjaustoiminto, mutta vielä toistaiseksi valikoimasta ei löydy hintaleikkuria, jolla esimerkiksi lämminvesivaraajan tai sähköauton latauksen voisi käynnistää tai sammuttaa sähkön hinnan ylä- tai alarajan mukaan.

– Tällä hetkellä se ei valitettavasti vielä onnistu. Nyt sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuvien ihmisten kannattaa varmistaa, että lämmityksessä hyödynnetään mahdollisimman paljon edullisempaa energiaa yöaikaan. Helpoimmillaan tämä on mahdollista ajastamalla toimintoja, Helin sanoi.

Myös kotona-pois -toiminnot maksavat hankintahintansa nopeasti takaisin.

– Rakennuksissa ei kannata pitää lämpöjä täysillä silloin, kun siellä ei oleskella. Kotona-pois -kytkimiin ja muihin talon energiatehokkuutta parantaviin ohjauksiin kannattaa panostaa viimeistään nyt, Helin kannusti.

Kaksisuuntaista latausta odotetaan kuumeisesti

Sähköautojen akkujen käytöstä kiinteistöjen energiavarastoina on puhuttu jo vuosia, mutta kaksisuuntaiseen lataukseen tarvittavia laitteita ei ole vieläkään saatavilla kuluttajille.

Intercontrol oy:n latausratkaisujen myynti- ja tuotepäällikkö Timo Kulkin mukaan yrityksen 11 kilowatin V2G-laturin (vehicle to grid) pitäisi tulla myyntiin talven aikana, mikäli valmistuksessa tarvittavia komponentteja riittää. Tasavirtalaturia voidaan käyttää kaksisuuntaista CCS-latausta tukevien sähköautomallien kanssa.

– Ainakin Volkswagenin uusien sähköautomallien on ilmoitettu tukevan kaksisuuntaisuutta. Purkutapahtuman hallinta on ensisijaisesti autossa, auto toimii masterina akun energiaa käytettäessä. Sen jälkeen laturi tai jokin muu ohjauskomponentti määrittelee, koska, kauanko ja paljonko energiaa puretaan auton määrittelemissä rajoissa. Myös sähkökaappiin vaaditaan älyä, joka ohjaa, milloin käytetään kiinteistön omaa energiakiertoa, ja milloin sähköauton akun purkua ohjataan esimerkiksi yleisen sähköverkon puolelta, Kulkki kertoi.

Raisiossa muuntajia ja sähköautojen latausratkaisuja valmistavan Trafomic oy:n myyntijohtaja Ari Tikankosken ja myynti-insinööri Miikka Lehtisen mukaan yhtiössä on valmistauduttu kaksisuuntaisten latausratkaisujen suunnitteluun, mutta autovalmistajilta ei ole saatavissa vielä riittävästi tarvittavan ohjausdatan speksejä.

– Me emme voi oikein mennä sanomaan Mercedekselle, että tehkää meille Wall-e -latauslaitteen kanssa yhteensopiva sähköauto, Tikankoski ja Lehtinen sanoivat.

Malmbergs Elektriskan Johan Folken mukaan Zero SR/S -moottoripyörä kulkee yhdellä latauksella yli 250 kilometriä ja kiihtyy 0 - 100 km/h 2,5 sekunnissa.
Malmbergs Elektriskan Johan Folken mukaan Zero SR/S -moottoripyörä kulkee yhdellä latauksella yli 250 kilometriä ja kiihtyy 0 – 100 km/h 2,5 sekunnissa.

Myös ruotsalainen Malmbergs Elektriska AB on kehittämässä ratkaisuja sähköautojen kaksisuuntaiseen lataukseen, mutta yrityksen toimitusjohtaja Johan Folken mukaan tähän liittyy vielä runsaasti teknisiä haasteita.

– Latauslaitteeseen tarvitaan sekä monipuolinen invertteri että runsaasti älyä, jotta laite ymmärtäisi, koska virtaa kannattaa syöttää autoon, taloon tai verkkoon, Folke sanoi.

Haastatteluissa mainittuja haasteita

Sähköautojen akkujen käyttöön energiavarastoina liittyy vielä monia ratkaisemattomia kysymyksiä:

  • Saarekekäytön esto useita kaksisuuntaisia latureita käytettäessä.
  • Puretun energian mittaus. Tulisiko latausasemalla olla oma laskutusmittari?
  • ”Tuotantolaitoksen” tahdistaminen verkkoon.
  • Inverttereiden vaatimukset.
  • DC-latureiden valmistus on kalliimpaa kuin AC-latureiden.

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Artikkeli on julkaistu Sähkömaailma-lehden lokakuun numerossa.

Sähkömaailma Extran pääkirjoitus: Sähkömarkkinat myllerryksessä

Sähkömaailman uutinen: Kulutuksenjousto kiinnostaa suomalaisia

SFS6002 uudistuu