– Lähiopetus toteutetaan etänä ja erilaisia tapoja siihen on yhtä monta kuin on opettajia, Länsi- ja etelä-Lapissa toimivan ammattiopisto Lappian sähkö- ja automaatioalan osaamisvastaava Jukka Hietamäki kertoo.
Opettajat ovat saaneet koulutuksia etätyökalujen käyttöönottoa varten. Keskeisiä sovelluksia opetusta varten ovat olleet muun muassa Microsoft Teams ja Google Classrooms.
Siirtyminen on Hietamäen mukaan lähtenyt yllättävänkin hyvin käyntiin, aikaa etäopetukseen siirtymiseen annettiin muutama päivä. Ne, joilla ei ollut kontaktiopetusta, suunnittelivat, miten etäopetus hoidetaan. Etenkin tietopuoleinen opetus on lähtenyt hyvin käyntiin.
– Opettajat pitävät myös palavereja keskenään, joissa voidaan keskustella menetelmistä ja ottaa mallia toisilta, Hietamäki lisää.
Oppilaitoksille tuli uusia haasteita
Erityisesti käytännön koulutus on ollut vaikea toteuttaa koronaepidemian aikana.
– Koulutussopimuksella sekä oppisopimuksella opiskelevat voivat työpaikoillaan hoitaa käytännön koulutukset, mutta muut eivät pysty suorittamaan käytännön koulutuksia, kun eivät pääse kouluille, Stadin ammattiopiston sähkö- ja automaatioalan tuntiopettaja Tommi Impivaara sanoo.
Tulityökortteja tai muita pätevyyksiä ei olla pystytty tarjoamaan, kun ne vaativat sen, että opiskelijat pääsisivät paikan päälle. Tästä syystä joidenkin opiskelijoiden opinnot voivat pitkittyä noin kuukaudella tai kahdella.
Kukaan ei vielä tiedä, miten kauan nämä erikoisjärjestelyt tulevat kestämään.
– Kun on vielä epävarmaa, miten kauan tämä jatkuu, niin ei voida investoida suuriin simuloituihin oppiympäristöihin, joilla voitaisiin suorittaa käytännön koulutusta, Impivaara toteaa.
Simuloidut oppiympäristöt eivät kuitenkaan ole Impivaaran mukaan sama asia kuin oikea käytännön työskentely. Etenkin sähköalalla olisi erittäin tärkeää päästä harjoittelemaan oikeasti käytännössä.
Miten opiskelijoiden valvonta hoidetaan?
Miten opettajat tietävät, osallistuvatko opiskelijat etäluennoille ja suorittavatko he annetut tehtävät? Lapin koulutuskeskus REDUn sähkö- ja automaatioalan lehtori Kari-Pekka Salmikiven mukaan käytössä olevat etätyökalut toimivat hyvin valvonnan kannalta.
– Microsoft Teams -sovelluksella näen, kuka on kirjautunut luennolle ja milloin joku on poistunut luennolta, ja tehtäviä voi lisätä sekä niitä voidaan palauttaa Teamsin kautta, Salmikivi sanoo.
Teams näyttää opettajalle, kuka on käynyt tekemässä tehtävät, kuka on käynyt katsomassa niitä ja myös sen, ketkä eivät ole käyneet katsomassa niitä. REDUlla on myös käytetty Whatsapp-sovellusta viestintää, tiedotusta ja joidenkin opiskelijoiden kohdalla tehtävien palautuksia varten.
Kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta tietokoneen käyttöön, jolloin he tekevät tehtävänsä ruutupaperille ja lähettävät kuvan niistä Whatsappin kautta opettajalle.
Ammattioppilaitoksissa teoriapuolen opinnot toteutuvat erilaisilla etätyökaluilla hyvin. Haasteeksi nousee kuitenkin työmäärien kasvu.
– Sanotaan, että tällaiset yleisaineet, joita ammattikouluissa on, ovat helposti toteutettavissa Google Classroomilla, Stadin ammattiopistossa viimeistä vuotta sähkö- ja automaatioalaa opiskeleva Mikko Mustonen kertoo.
– Tehtävien määrä voi tuntua suurelta, kun ei itse ole oppitunneilla fyysisesti läsnä eikä huomaa, miten paljon asiaa oppitunneilla tulee käsiteltyä, Mustonen toteaa.
Mustonen toivoo joustoa niin oppilaiden kuin opettajienkin suunnalta.
– Kyllä tehtävät hoituvat, mutta kaikkien, niin opettajien kuin oppilaidenkin täytyy joustaa erittäin paljon, hän huomauttaa.
Uusien käytäntöjen ja ohjelmistojen opetteleminen voi olla vaikeaa, etenkin vanhemman ikäluokan opettajille, jotka eivät ole joutuneet ikinä pitämään etäoppitunteja. – Opiskelijan näkökulmasta joustoa täytyy antaa myös opettajan suuntaan, on vain sopeuduttava tilanteeseen ja oltava kärsivällinen, Mustonen sanoo.
Opintojen pitkittymistä yritetään kaikin keinoin välttää
Seinäjokelaisen Koulutuskeskus SEDUn sähkö- ja automaatioalan lehtori Jaakko Korkosen mukaan koronaviruksesta johtuvat opintojen puutteet eivät saisi pitkittää etenkään nyt toukokuussa valmistuvien opintoja.
– Kaikkemme teemme, ettei puutteita syntyisi, Korkonen sanoo.
Hänen mielestään opetusministeriö voisi antaa esimerkiksi ohjeistuksen jakaa päättötodistuksia reunamerkinnöillä, joissa sanotaan, mitä opintoja valmistuneelta puuttuu, jotta valmistuminen ei pitkittyisi.
– Tietysti ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoilla tätä hätää ei ole. Kun tämä tilanne tasaantuu, niin meillä on vuosi tai kaksi aikaa paikata nämä koronaepidemiasta johtuvat puutokset opinnoissa, Korkonen kertoo.
Ammattiopistot ovat kuluneen kevään aikana olleet koetuksella, mutta ainakaan sähköalalla tilanne ei ole kovin kriittinen, kunhan erityisjärjestelyt eivät pitkity entisestään.
– Työvälineitä ja kursseja löytyy ehkä kuukauden tai kahden verran. Opetussuunnitelmassa moni kohta alkaa lauseella ’Opiskelija osaa asentaa’. Mitä kauemmin tämä tilanne kestää, sitä enemmän tulee paineita tälle asialle. Sähköalalla on kuitenkin paljon työkaluja opettaa ja opiskella digitaalisesti, joten verrattuna vaikka pintakäsittelyalan tutkintoon meillä ei ole yhtä hankalaa, Korkonen toteaa.
Antero Vuorilehto, teksti
