Viime vuonna Suomessa myytiin 32 121 sähköautojen latauslaitetta. Niissä oli yhteensä 43 365 latauspistettä.
Varsin tasaisena jatkunut myynti kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä 21 prosenttia edellisestä neljänneksestä latauspisteiden määrällä mitattuna. Myydyistä latauslaitteista oli hidaslatauspisteitä 20 758, peruslatauspisteitä 22 338 ja teholatauspisteitä 269.
Kun teholatauspisteet jätetään huomiotta, 30 prosenttia viime vuonna myydyistä latauspisteistä oli peruslatauspisteitä, jotka yltävät 22 kW maksimitehoon. Myydyistä 22 prosenttia oli alempitehoisia 11 – 3,7 kW peruslatauspisteitä. Lähes puolet eli loput 48 prosenttia latauspistemyynnistä oli schuko- tai CEE-pistorasialiitännäisiä hidaslatauspisteitä.
Viime vuonna myytyjen hidas- ja peruslatauspisteiden maksimilataustehojen jakauma antaa selkeän kuvan tilanteesta. Nyt halutaan asentaa mahdollisimman paljon latauslaitteita. Nopeaan peruslataukseen ja sen vaatimiin kiinteistön sähköjärjestelmän muutoksiin ei kaikissa tapauksissa olla valmiita vielä investoimaan.
– On tärkeää, että latauspisteitä saadaan nopeasti lisää erityisesti taloyhtiöiden ja työpaikkojen pysäköintialueille. Yhteisenä tavoitteenamme on kasvattaa päästöttömien kilometrien osuutta Suomen liikenteessä, Sähköteknisen kaupan liitto ry:n (STK) toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen sanoo.
– Päätöksentekijän dilemma on latausteho, johon ei haluta panostaa tarpeettoman paljon juuri tämän hetken tilanteessa, mutta joka ei saisi jäädä liian pieneksi viiden vuoden kuluttua. Myyntitilastomme kertoo nyt lähtötilanteen viime vuodelta, ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan tehojakauman kehitystä.
STK kerää myyntitiedot tilastoonsa 15 valmistajayritykseltä Suomessa. Koska kiinteistöihin, kuten taloyhtiöihin ja yrityksiin, valitaan vain harvoin teholatauslaite, STK:n tilasto seuraa tulevaisuudessa vain hidas- ja peruslatauslaitteiden myynnin kehitystä.
