Espoolaisen kauppakeskus Lippulaivan sähköistysurakassa on vedetty kilometreittäin kaapeleita niin aurinkopaneeleille kuin suurelle sähkövarastollekin.
Espoon eteläosaan, Länsiväylän viereen, on valmistumassa suuri Lippulaiva-kauppakeskus Espoonlahden metroaseman sisäänkäyntien päälle. Kiinteistösijoitusyhtiö Citycon oyj:n Skanska-konsernilta tilaamaan kauppakeskukseen tulee 44 000 bruttoneliömetriä yrityksille vuokrattavia tiloja. Avajaisia on tarkoitus viettää maaliskuun lopussa.
Yhteensä noin 170 miljoonan euron arvoisen, tavoite- ja kattohintaisen, projektinjohtourakan sähkötöistä vastaa Aro Systems oy. Kohteen kesällä 2020 alkaneet sähkötyöt ovat viimeistelyvaiheessa. Sähköurakan projektijohtajana toimivan Jussi Kitusuon mukaan urakka on työllistänyt päivittäin reilu 40 Aro Systemsin sähköasentajaa ja toimihenkilöä, eli noin puolet yrityksen pääkaupunkiseudun sähköpuolen asennusvahvuudesta.
– Me toimitamme kaikki johtotiet, muut kuin kauppakäytävien ja parkkihallien valaisimet, turvavalaisimet sekä nousu- ja ryhmäkeskukset, mutta pääkeskukset eivät kuulu meidän urakkaamme. Kaapelointia on riittänyt, Kitusuo kertoo.
Kohteen erityispiirteenä on se, että muuntojoustavuuden varmistamiseksi liiketilojen sähkönsyötöt on toteutettu jakelukiskoilla alakattoihin.
– Nostimia on käytössä melkein yhtä paljon kuin asentajiakin.
Urakka alkaa metron ovelta
Kauppakeskus on rakennettu vuonna 2023 käyttöönotettavan Länsimetron Espoonlahden aseman sisäänkäyntien päälle. Kitusuon mukaan metroaseman viimeistelytyöt eivät ole juurikaan vaikuttaneet Aro Systemsin urakkaan Lippulaivan työmaalla.
– Meidän työmaamme loppuu metron sisäänkäynteihin. Olemme sovitelleet joitakin aikatauluja yhdessä metron rakentajien kanssa, mutta muuten emme ole olleet heidän kanssaan juurikaan tekemisissä oman urakkamme osalta.
Itse metroasema sijoittuu kauppakeskuksen lounaispuolelle. Kauppakeskuksen kahdessa kellarikerroksessa sijaitsevaan parkkihalliin on rakennettu 1 300 pysäköintipaikkaa. Näistä lähes 150 on varustettu sähköautojen latauspisteillä. Latauspisteistä kymmenen on pikalatureita.
Liiketilat kalustoidaan
Uuteen kauppakeskukseen tulee noin sata erilaista myymälää ja suuri määrä ravintoloita. Alkuvaiheessa tilojen sähköistys ja valaistus toteutetaan perustason ratkaisuilla, joita täydennetään loppuvaiheessa tarvittaessa vuokralaisten toiveiden mukaisesti.
Ravintoloiden keittiöt varustellaan ravintoloiden konseptien mukaisesti. Esimerkiksi savuiseen grilliruokaan ja liekitettyihin wokkeihin erikoistuneiden ravintoloiden huuviin ja ilmanvaihtoon pitää kiinnittää erityistä huomiota erheellisten palohälytysten välttämiseksi.
Turhat palohälytykset ovat jo lähtökohtaisesti ikäviä, mutta suuressa, metron yhteyteen rakennetussa, kauppakeskuksessa erheellisen hälytyksen vaikutukset kasvavat nopeasti mittaluokkaa suuremmiksi. Kauppakeskukseen odotetaan tulevan päivittäin yli 20 000 kävijää.
Espoolaiseen tapaan kauppakeskukseen tuodaan myös julkisia palveluita, kuten suuri, lähes 3 000 neliömetrin kirjasto ja tapahtumatila. Kirjahyllyjen lisäksi tilaan tulee esimerkiksi soittohuone, askartelupajoja ja keittokurssien pitämiseen sopiva keittiötila.
Kysyntäjoustoa akkuvaraston avulla
Kauppakeskus on suunniteltu nollaenergiarakennukseksi ja se lämmitetään ja jäähdytetään geoenergialla. Lisäksi lämmityksessä hyödynnetään ilmanvaihdon ylijäämälämpöä. Kesällä ylijäämälämpöä pumpataan rakennuksen alle porattuihin 170 geoenergiakaivoon, jotka ulottuvat noin 300 metrin syvyyteen.
Lämmitysjärjestelmän toteuttaneen energiayhtiö Advenin mukaan järjestelmä on suurin kauppakeskukseen rakennettu lämpöpumppujärjestelmä koko Euroopassa. Maalämpöratkaisun ansiosta kauppakeskuksen katolle ei tarvitse asentaa lauhduttimia, vaan sinne voidaan sijoittaa viherkattoja ja aurinkopaneeleja.
Rakennuksen katoille ja seinille asennetaan 2 500 neliömetriä aurinkopaneeleita. Lisäksi kiinteistössä on varavoimakone ja suuri sähköakku. Sähkönkulutusta ohjataan Schneider Electricin toimittamalla automaatiojärjestelmällä. Rakennuksen oman sähkönkulutuksen ollessa alhaisimmillaan akkua voidaan hyödyntää Fingridin säätömarkkinoilla.
Lisäksi kysyntäjoustotalkoisiin voidaan osallistua pienentämällä hetkellisesti ilmanvaihdon tehoa. Citycon tulee seuraamaan ratkaisujen toimivuutta yhdessä VTT:n kanssa EU:n energiatehokkuutta edistävässä SPARCS-hankkeesssa (sustainable energy positive & zero carbon communities). Kauppakeskukselle tehdään LEED-sertifiointijärjestelmän mukainen ympäristöarviointi, jonka tavoitteena on Gold-tason sertifikaatti.
Mikko Arvinen, teksti ja kuvat
