Länsimetron kakkosvaiheessa on päästy järjestelmien toimintakoevaiheeseen. Testeille ja viranomaistarkastuksille on varattu aikaa vuoden 2023 loppuun saakka.
Metrolinjaa Espoon Matinkylästä länteen jatkavassa Länsimetron toisessa vaiheessa rakennettiin seitsemän kilometriä ratalinjaa kahteen rinnakkaiseen tunneliin. Uusia asemia rakennettiin viisi: Finnooseen, Kaitaalle, Soukkaan, Espoonlahteen ja Kivenlahteen. Lisäksi Espoonlahden pohjoispuolelle rakennettiin suuri metrovarikko syvälle Sammalvuoren alle.
Metrotunneleiden louhinta valmistui vuonna 2018, minkä jälkeen siirryttiin varsinaiseen rakentamisvaiheeseen. Syyskuussa hankkeen kokonaisvalmius oli jo 94,2 % rakentamiseen liittyvä testausvaihe mukaan lukien. Ensimmäiset koeajot metrojunilla käynnistyivät heinäkuussa.
Satoja järjestelmätestejä
Soukka-Kivenlahti-välin sähkösuunnittelun vastuusuunnittelijan, Granlund oy:n projektipäällikkö Tero Niemisen mukaan metrossa on laskettu olevan yhteensä 52 erillistä teknistä järjestelmää.
– Urakoitsijat tekevät järjestelmille ensiksi omat piste- ja järjestelmäkohtaiset testit, ja tämän jälkeen siirrytään tilaajan järjestelmäkohtaisiin testeihin ja lopuksi järjestelmien yhteisen toiminnan testaukseen, Nieminen kertoo.
Syksyn aikana metrossa on testattu esimerkiksi varavoimajärjestelmien toimintaa eri pituisissa sähkökatkotilanteissa. Kaikki metron turvallisuuden kannalta olennaiset sähköjärjestelmät on kahdennettu, ja kaikilla asemilla on omat varavoimakoneet. Yhdellä asemalla testit kestävät reilun kuukauden ajan. Tulipalotilanteiden lisäksi metrossa testataan myös järjestelmien toimintaa teoriassa mahdollisten tulvatilanteiden aikana.
Palohälytystilanteessa metron automaatiojärjestelmä ohjaa esimerkiksi automaattisesti käynnistyviä savunpoistolohkoja ja poistumisteiden ylipaineistuksia, sammuttaa ilmanvaihdon, ohjaa asemien valaistusta, avaa poistumisteiden lukitukset, sulkee palo-ovia, kytkee päälle palon sijainnin mukaan oikeat evakuointikuulutukset ja infonäyttöjen evakuointiviestit ja pysäyttää alaspäin kulkevat liukuportaat. Testeissä kaiken on sujuttava 100 % täydellisesti tai testi uusitaan. Toimintakokeita tehdään yhteensä yli 1 600, joista puolet asemilla ja puolet ratalinjalla.
Tuhansia pistetestejä
Ennen kuin järjestelmien toimivuutta päästään testaamaan, pitää tietenkin varmistaa, että kaikki järjestelmien osat toimivat täydellisesti ja on asennettu oikein. Syyskuun lopussa kiinteistönvalvontajärjestelmän asennuksille ja laitteille oli tehty yhteensä 22 988 pistetestausta.
Länsimetron pääsähkönjakelun ja Kivenlahden aseman sähkövalvojan, metrohankkeen toteutuksesta vastaavan Länsimetroprojektin Jarno Grönlundin mukaan tilaajan testit aloitettiin laajamittaisesti vuoden alussa.
– Testien sujuminen on ollut kokonaisuudessaan positiivinen yllätys. Lukuisissa, monikerroksisissa testeissä mahdolliset puutteet ovat paljastuneet varhaisessa vaiheessa, mikä on mahdollistanut niiden nopean korjaamisen, Grönlund kertoo.
Tero Niemisen mukaan myös testien suunnittelu on vaatinut valtavasti työtä.
– Testeissä pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki asiat tulevat varmasti huomioiduiksi. Kaikki pitää dokumentoida huolellisesti, mutta samalla pitää pystyä myös luottamaan toisten tekemiseen ja muiden asiantuntijoiden osaamiseen, sillä kukaan ei pysty millään tarkastamaan kaikkea, Nieminen selvittää.
Lukuisia suunnittelijoita
Nieminen aloitti metron kakkosvaiheen sähköjärjestelmien suunnittelun jo vuonna 2015 eli pari vuotta ennen Länsimetron ensimmäisen vaiheen valmistumista.
– Vuosien varrella suunnitteluun on osallistunut valtavasti ihmisiä, joiden kynänjälki näkyy suunnitelmissa. NNG-konsulttiryhmästämme (Insinööritoimisto Tauno Nissinen oy, Sähköinsinööritoimisto oy Niemistö ja Granlund oy) sähkö-, tele-, turva- ja automaatiojärjestelmien suunnitteluun on osallistunut 110 henkilöä. Tämä on noin puolet sähkösuunnittelijoiden kokonaismäärästä, kun mukaan lasketaan urakoitsijoiden suunnittelijat sekä ratasähkön ja radan turvalaitteiden suunnittelijat.
Niemisen ja Grönlundin mukaan Länsimetron toisen vaiheen sähköistys poikkeaa ensimmäisestä lähinnä siinä, että palokestoisten kaapeleiden osuutta on lisätty huomattavasti tiukentuneiden määräysten mukaisesti. Lisäksi uusilla asemilla on kiinnitetty entistä enemmän huomiota esimerkiksi valaistus- ja automaatiojärjestelmien sähkönsyötön kahdentamistapoihin ja varmistukseen.
Järjestelmätestit työllistävät myös sähköurakoitsijoita
Helsinkiläinen Amplit oy vastaa Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemien sähköistyksestä. Parhaimmillaan vuonna 2019 käynnistyneet urakat työllistivät yhtä aikaa yli 50 yrityksen omaa työntekijää ja suuren joukon aliurakoitsijoita. Amplitin projektipäällikkö Petro Vänskän mukaan urakoihin sisältyivät käytännössä kaikki asemien sähköasennukset pääsähkönjakelua, muuntajia ja rata-alueita lukuun ottamatta.
– Espoonlahdessa me vastasimme lisäksi yleiskaapeloinnista ja LVI-urakasta. Nyt me olemme jo loppusuoralla, testauksissa ja viimeistelytöissä työskentelee enää kymmenen asentajaa ja työnjohtajaa. Tästä on sanottu, että tämä on Olkiluodon ydinvoimalatyömaan jälkeen Suomen vaativin sähköistysurakka. Kaikki asennukset ja testaukset pitää suunnitella ja dokumentoida todella systemaattisesti, Vänskä kertoo.
Viime viikkoina Amplitin asentajia ovat työllistäneet erityisesti palonkestävien johtojärjestelmien kannakkeiden täydennykset. Jokaiseen asemaan on vedetty noin 400 kilometriä kaapelia. Jos palonkestäväksi määritellyn johtotien kannakkeet ovat yli 30 cm etäisyydellä toisistaan, kannakkeita ja kiinnikkeitä tarvitaan lisää. Havaitut puutteet merkitään Congridin ohjelmaan tasokuville. Erityisesti pitkillä käytävillä haasteeksi on osoittautunut saada puutteet merkittyä juuri oikeaan kohtaan, jotta asentajat löytävät korjauspaikat kymmenien metrien kaapelihyllyjen keskeltä.
– Välillä merkinnöissä on ollut pieniä puutteita, ja sitten näitä on etsitty yhdessä uudestaan”, Vänskä kertoo.
Myös järjestelmien käyttöönottotesteissä riittää tekemistä.
– Jos asemilla on 52 eri järjestelmää, joille me olemme vetäneet kaapelit, meidän pitää osallistua myös kaikkien järjestelmien testaukseen. Jos jokin laite ei toimi, niin sitten selvitetään, onko vika laitteessa, kaapelissa vai keskuksen päässä.
Amplitin lisäksi Länsimetron kakkosvaiheen sähköurakoitsijoina ovat toimineet Finnoon aseman urakoinut LSK oy, Soukan ja Kaitaan asemat sähköistänyt Are oy, radan sähköistänyt Quattroservices oy, radansähkönsyötöstä vastannut GRK Infra oy ja pääsähkönjakelu-urakan toteuttanut Electric Power Finland oy. Lisäksi muiden järjestelmien toteutukseen on osallistunut aliurakoitsijat mukaan lukien useita satoja yrityksiä. Yhteensä Länsimetron kakkosvaiheen urakoihin ja aliurakoihin on osallistunut 905 yritystä.
Mikko Arvinen, teksti ja kuvat
