Etäluettavista vesimittareista tuli lisätöitä sähköasentajille

Oskari Martikainen
Iisalmen LVI-säätö oy:n Oskari Martikainen liitti Sähkörami oy:n kytkemät ja kaapeloimat vesimittarit JIS-Automationin tehtaalla kytkinkuvien mukaan valmiiksi kasaamaan alakeskukseen.

Huoneistokohtaisen laskutuksen mahdollistamiseksi etäluettavat mittarit vaaditaan kaikkiin uusiin ja linjasaneerattaviin taloyhtiöihin, joiden rakennuslupa on haettu 23.11.2020 jälkeen.

Uusiin taloyhtiöihin huoneistokohtaisia vesimittareita on vaadittu jo vuodesta 2011 lähtien, mutta vasta mittareiden etälukuvaatimus toi työt putkiasentajien lisäksi sähköasentajien ulottuville.

Iisalmessa neljä rakennusautomaatioalan ammattilaista työllistävä Iisalmen LVI-säätö oy (ILVIS) asensi keväällä etäluettavat vesimittarit Iisalmen Riistakadulle keskustan kupeeseen 1970-luvun lopussa valmistuneeseen kaksikerroksiseen taloyhtiöön talon putkiremontin yhteydessä.

– Tämä on nyt ensimmäinen taloyhtiöön toteuttamamme etälukukohde, mutta alkuvuoden jälkeen mittareista on alkanut tulla koko ajan enemmän ja enemmän kyselyitä, yrityksen toimitusjohtaja Oskari Martikainen kertoo.

Sähkö- ja putkiasentajat yhteistyökumppaneina

Kiinteistöön valittiin Siemensin vesimittarit, jotka asennettiin huoneistojen kylpyhuoneiden alakattoihin putkiremontin yhteydessä. Putkiliike Ylä-Savon LVI-palvelu oy vastasi mittareiden asentamisesta ja paikallinen sähköliike Sähkörami oy kaapeloinnista ja kytkennästä.

– Meilläkin on sähköluvat kunnossa, mutta me olemme halunneet keskittyä automaatiopuoleen ja jättää perinteiset sähköurakointikeikat tähän erikoistuneille yhteistyökumppaneillemme, Martikainen kertoo.
Kiinteään kaapelointiin liitettyjen vesimittareiden lisäksi markkinoille on tullut viime aikoina runsaasti erilaisia langattomia vaihtoehtoja.

– Edullisimpien ratkaisujen langattomien yhteyksien toimivuus saattaa jättää helposti toivomisen varaa, joten suosisin mieluummin langallisia versioita. Kaapelointi on helppo tehdä putkivetojen yhteydessä.

Myös erilaisten erillisjärjestelmien jatkuvasti kasvava tarjonta aiheuttaa päänvaivaa sähkö- ja automaatioalan ammattilaiselle. Jos kiinteistön kaikkien taloteknisten järjestelmien ohjaukseen hankitaan erilliset laitteet ja järjestelmät, niiden hankintahinta saattaa tulla hieman keskitetyn järjestelmän hankintaa kalliimmaksi, minkä lisäksi useat käyttöliittymät ja eri valmistajien laitteet vaikeuttavat huomattavasti sekä laitteiston ylläpitoa että kiinteistön toimintojen ja energiankulutuksen optimointia.

– Yhden automaatiojärjestelmän hallinta on huomattavasti helpompaa ja edullisempaa, mikä tuo keskitetyn järjestelmän hankinnan helposti kustannustehokkaimmaksi pitkällä aikavälillä. Iisalmessakin osa isännöitsijöistä ja taloyhtiöistä on ymmärtänyt sen, mutta eivät kaikki.

Kiinteistöautomaatioratkaisuja on asennettu pohjoissavolaisiin kerrostaloihin ylipäätäänkin vähän. Martikaisen mukaan pohjoissavolaisilla ei olisi sinänsä mitään energiatehokkuutta ja asumisviihtyvyyttä parantavia ohjaustoimintoja vastaan, mutta alueen taloyhtiöt ovat pääasiassa pieniä, mikä nostaa järjestelmien huoneistokohtaista hintaa.

– Pienemmissä taloyhtiöissä takaisinmaksuajat venyvät helposti pitkiksi, sillä automaation peruskustannukset tulevat aina sitä edullisemmiksi, mitä enemmän asuntoja on, Martikainen kertoo.

M-bus-väylällä alakeskukseen

Riistakadun kohteessa lämmönjakohuoneessa olevaan valvonta-alakeskukseen liitettiin vesimittareiden lisäksi kaukolämmön säätimet, huoneistokohteiset huonelämpötilamittaukset, saunan kiukaan ohjaus, ulkovalojen ohjaus, ulko-ovien lukitus ja ilmanvaihdon poistopuhaltimet. M-Bus-väylällä VAKin riviliitinkoteloon yhdistettyjä vesimittareita hallitaan Deos-automaatiojärjestelmällä.

– Ensiksi mittareiden sarjanumerot piti kirjata Exceliin ja antaa kaikille oikeat osoitteet. Kun putkiasentaja on laittanut oikeat mittarit oikeisiin huoneistoihin, niin käyttöönotto onnistuu helposti. Mittareissa on myös ohjelmallinen vuotohälytys.

Automaatio on liitetty Tosibox-etäyhteyslaitteen avulla pilvivalvomoon, josta laitteistoa ohjataan ja kulutustietoja seurataan ILVISin itse hallinnoiman etävalvomon pilvipalvelun kautta turvallisella VPN-yhteydellä. Palvelussa on myös selkeä käyttöliittymä, jonka kautta isännöitsijät ja taloyhtiöt pääsevät halutessaan seuraamaan kulutuslukuja.

– Yleensä asiakkaat ulkoistavat seurannan kuitenkin meille. Heidän on paljon helpompi saada luvut suoraan meiltä kerran kuussa, kuin alkaa seuraamaan itse niitä. Tulevaisuudessa vesimittarilukemat siirtyvät automaattisesti isännöitsijän laskutusjärjestelmään. Vaikka käyttöliittymän käytössä ei ole mitään vaikeaa, sen käyttö on paljon nopeampaa, jos sitä käyttää asioikseen päivittäin, Martikainen kertoo.

Etäluku tulee myös kaukolämpöverkkoon

Etäluettava vesimittari.
Asetuksen mukaan etäluettavien mittareiden huollon tulee onnistua tarvittaessa helposti. Kylmän ja lämpimän käyttöveden kulutus mitataan erikseen.

Valtioneuvoston maaliskuussa hyväksymän lämmitys- ja jäähdytysasetuksen (TEM/2021/44) mukaan käyttövesiputkien lisäksi myös kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysputket tulee varustaa asiakaskohtaisilla, etäluettavilla mittareilla. Vaatimus koskee kaukolämmön ja -jäähdytyksen uusia toimitussopimuksia.

Lakimuutokset perustuvat EU:n energiatehokkuusdirektiiviin. Laskutukseen käytettävien mittareiden tulee täyttää mittauslaitedirektiivin (MID) vaatimukset.

Mittarin käyttäjä, kuten asunto-osakeyhtiö, vastaa siitä, että mittarit on asennettu säädösten vaatimalla tavalla ja että laskutus perustuu todellisiin kulutuslukuihin.

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Verkkokursseja voi suorittaa koska tahansa!