Automaatio seuraa tarkasti Raidejokerin liikennöintiä

Raidejokerin linjasta suurin osa kulkee muulta liikenteeltä erotettuna, mutta matkalle mahtuu myös runsaasti tasoristeyksiä ja joitakin muun liikenteen kanssa yhteisiä osuuksia.
Raidejokerin linjasta suurin osa kulkee muulta liikenteeltä erotettuna, mutta matkalle mahtuu myös runsaasti tasoristeyksiä ja joitakin muun liikenteen kanssa yhteisiä osuuksia. Kuva Mikko Arvinen.

Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävä Raidejokeri-linja saa virtansa 16 ratamuuntajalta.

Lokakuussa avatun 25 kilometrin pituisen Raidejokeri-linjan varrella on 34 pysäkkiä. Linjaa operoidaan 750 voltin tasajännitteellä. Sähkönsyöttöasemilla jakeluverkon 20 kV jännite muunnetaan ratamuuntajilla ensiksi 635 voltin vaihtovirraksi, minkä jälkeen 6-vaiheinen toisiojännite tasasuunnataan 750 voltin tasajännitteeksi.

Syöttöasemien teho vaihtelee sijainnista riippuen 1 600 – 2 400 kVA välillä. Linjan varrella on 15 syöttöasemaa, minkä lisäksi Itä-Helsingin uudella Roihupellon raitiovaunuvarikolla on oma asemansa. Virta syötetään ajolankaan syöttöasemien läheisyydessä olevien syöttöpylväiden kautta. Paluuvirta kulkee kiskoista paluuvirtakaapin kautta takaisin syöttöasemalle.

NRC Group Finland oy vastasi Raidejokerin allianssissa kiskojen ja johdinjärjestelmän asennuksesta Are oy:n ja Caverion Suomi oy:n toimiessa merkittävimpinä sähköalan aliurakoitsijoina.

NRC:n Paavo Onkinen toimi Raidejokeri-hankkeen työmaapäällikkönä vuodesta 2020 lähtien.
NRC:n Paavo Onkinen toimi Raidejokeri-hankkeen työmaapäällikkönä vuodesta 2020 lähtien.

Hankkeen työmaapäällikkö Paavo Onkisen mukaan sähkönsyöttöjärjestelmä on kahdennettu ajojohtimiin saakka.

– Kokonaisuus on mitoitettu N-1-periaatteella, eli yhden syöttöaseman tai syöttökaapelin vikaantuessa vikapaikka voidaan erottaa, ja liikenne voi jatkua välittömästi vikapaikan irtikytkennän jälkeen. Radan päädyissä on lisäksi syötön vahvistusrakenteet jännitteen mahdollisen aleneman kompensoimiseksi, Onkinen kertoo.

Johdintyyppien valinta aiheutti pohdintaa

Paavo Onkisen mukaan sähköjärjestelmän suunnittelussa eri johdintyyppien valinta radan eri osille aiheutti sopivasti päänvaivaa sähköalan ammattilaisille. Ajojohtimet suositellaan asennettavaksi 5,5 metrin korkeuteen, mutta jos ajolankojen alla kulkee vain raitiovaunuja, johtimet voidaan asentaa 4,2 metrin korkeuteen.

– Joissakin matalammissa kohdissa ei voitu käyttää johtimen päällä olevia, niin ikään sähköä johtavia kannatinjohtoja, vaan sähkönsyöttö jouduttiin toteuttamaan kaksinkertaisilla ajolangoilla johtimien poikkipinnan riittävyyden varmistamiseksi.

Raitiolinja alittaa Rantaradan Haagassa samassa tunnelissa linja-autojen kanssa.
Raitiolinja alittaa Rantaradan Haagassa samassa tunnelissa linja-autojen kanssa.

Huopalahden joukkoliikenneasemalla päädyttiin kiintoajojohtimien käyttöön.

– Tunneli on varustettu myös kiinteällä hätämaadoitusjärjestelmällä, jota pelastuslaitos voi tarvittaessa käyttää virtakiskojen maadoituskorvakkeiden sijaan, Onkinen kertoo.

Vaunuilla on aina etuajo-oikeus

Radalla liikennöidään 29:llä Škoda Transtechin toimittamalla Artic X54 -vaunulla. 34,5-metrin pituisten vaunujen omapaino on 58,6 tonnia, minkä lisäksi kyytiin voidaan ottaa jopa 214 matkustajaa.

Raidejokerin liikennevaloissa on neljä valoa, joista ylin, valkoinen ympyrä, syttyy ennakkotiedoksi kuljettajalle seitsemän sekuntia ennen valon vaihtumista.
Raidejokerin liikennevaloissa on neljä valoa, joista ylin, valkoinen ympyrä, syttyy ennakkotiedoksi kuljettajalle seitsemän sekunttia ennen valon vaihtumista.

Liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi vaunuille tarjotaan liikennevaloissa aina automaattinen etuajo-oikeus. Valoja lähestyvä vaunu tunnistetaan joko radan alle sijoitetuilla induktiosilmukoilla tai kulunseurantajärjestelmällä.

– Joukkoliikennekaduilla vaunulaitteen lähetin kertoo liikennevalojen vastaanottimelle, että kyseessä on raitiovaunu eikä linja-auto. Yksinkertaisempi induktiosilmukka ei osaa erottaa näitä toisistaan, Onkinen kertoo.

Ohjaus tapahtuu täysin automaattisesti, mutta tarvittaessa valoja voidaan ohjata myös Helsingin seudun liikenteen (HSL) valvomosta, jossa raitiovaunujen liikkeitä seurataan myös GPS-paikantimien ja kameroiden avulla.

Jokeri-linjan liikenteenohjausjärjestelmä on itävaltalaisen Swarcon toimittama. Eltel Networks oy vastasi järjestelmän laiteasennuksista. Linjalle rakennettiin oma kuituverkko, joka toimii runkoyhteytenä sekä kulunvalvonta- että matkustajainformaatiolaitteille. Kuitutyöt tilattiin aliurakkana tuusulalaiselta Telepatrol oy:ltä.

Vuoden projekti

Projektiammattilaiset ry valitsi Raidejokerin lokakuussa Vuoden projektiksi. Tärkeimpänä valintaperusteena oli, että projekti pysyi hienosti sekä aikataulussa että budjetissa. Vuosina 2019 – 2023 toteutetun hankkeen budjetti oli noin 400 miljoonaa euroa. Helsingin ja Espoon kaupunkien tilaaman hankkeen palveluntuottajina toimivat NRC Group Finland oy ja YIT Suomi oy.

NRC:n palveluksessa on Suomessa noin tuhat työntekijää, joista lähes puolet on sähköalan ammattilaisia. Monet heistä tulivat yrityksen palvelukseen vuoden 2018 lopussa toteutetun VR Track oy:n oston myötä. Ratarakentamisen lisäksi yritys tekee esimerkiksi kantaverkon rakennustöitä, sähköasemia ja tuulivoiman rakentamiseen liittyvää urakointia.

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Artikkeli on julkaistu Sähkömaailma-lehden numerossa 12/2023.

Verkkokursseja voi suorittaa koska tahansa!