Helsingin Katajanokan Viking Linen terminaalirakennuksen neljännessä kerroksessa sijaitsevaan Café Terminus -ravintolaan on toteutettu merellinen ääniympäristö, jota täydentää miedon perinteinen, kanelipullamainen tuoksuympäristö.
Äänijärjestelmän teknisestä ja sisältösuunnittelusta on vastannut Granlund Esitystekniikan Aki Päivärinne. 40 minuuttia pitkässä ääni-installaatiossa on mukana sekä sisältöä että löyhä juoni.
– Siinä kalastaja lähtee satamasta merelle keskimoottoriveneellä, laivat tööttäilevät satamassa, lokit kirkuvat. Satamalle tyypilliset äänet yhdistyvät aaltojen harmoniseen sointiin. Pian ollaan ulapalla. Aallot ja niiden äänet vyöryvät vahvasti läpi paatin ja ravintolatilan, Päivärinne kuvailee.
Ääneen pääsevät myös Suomen saariston linnut, kuten telkät, lokit ja monet sorsalinnut. Lopussa on kyseistä kahvilatilaa varten sävelletty musiikillinen huipennus, joka liikkuu ja elää tilassa.
Moniaistillisuus on ajan trendi
Keväällä 2018 käyttöönotetun järjestelmän kokonaistoimituksesta vastasi ääni- ja tuoksumarkkinointiin erikoistunut Sevende Aromas, joka myös edustaa Genelec-kaiuttimia Suomessa. Yhtiön toimitusjohtaja Eero Niskasen mukaan markkinoinnissa moniaistillisuus ja elämykset ovat aikamme trendejä.
– Aistimarkkinoinnilla tarkoitetaan miellyttävien ääni-, valo, tuoksu- ja kosketusefektien tuottamista, jotta asiakas viipyisi tilassa pitempään ja palaisi ehkä uudestaan. Nettiaika on nostanut paikan päällä saatavat kokemukset ja elämykset uuteen arvoon, Niskanen kertoo.
Yksinkertainen ja etäohjattava järjestelmä
Granlundin tekemien suunnitelmien pohjalta Sevende Aromas kilpailutti tekniset ratkaisut ja muut laitetoimittajat. Toteutettavaksi valikoitui Bright Sales & Installation oy:n ratkaisu.
Brightin myyntipäällikkö Antti Rintamäki kertoo, että laitekokonaisuutta lähdettiin hahmottamaan ensisijaisesti käyttäjän kannalta.
– Kokonaisuuden piti olla mahdollisimman yksinkertainen sekä käyttäjälle että sisällön toistamiselle sekä mieluiten myös etäohjattava, mikä tänä päivänä on toivottu ominaisuus ylläpitoa ajatellen. On suuri etu, jos järjestelmää voi tarkastella etänä ja tehdä siihen tarvittaessa parannuksia ilman kohteessa käyntiä. Valittu QSC-prosessori täyttää etäohjauksen lisäksi kaikki sisällön toistamisessa tarvittavat tekniset tarpeet, Rintamäki sanoo.
Äänet 14 kaiuttimelle siirtyvät Dante/AES67 -verkotuksen avulla, mikä mahdollistaa notkean laajennettavuuden. Jokaiselle kaiuttimelle on varattu oma äänikanava, joten jokaisesta kaiuttimesta voi siis kuulua yksilöllinen ääni. Signaalin jakelu voi tapahtua jopa normaalin kiinteistön tietoverkon kautta.
Kokonaisuus ratkaisee
Rintamäki kertoo, että laitetoimittajia maailmalla on paljon. Kaupan ratkaisee kunkin urakoitsijan tarjoama kokonaisuus.
Tavaroita voi vapaasti ostaa kuka tahansa. Mutta miten ne saadaan toimimaan käyttäjien tarkoitusperiin parhaiten soveltuvalla tavalla, on oma juttunsa. Tänä päivänä eivät ratkaise niinkään laitteet, vaan se, minkälainen palvelu laitteiden ympärille rakennetaan.
Järjestelmään kuuluu muun muassa erilaisia kalenteritoimintoja, joilla voidaan säädellä äänimaiseman alkamis- ja loppumisaikoja. Aamua ja iltaa varten voidaan luoda vaikka omat materiaalit. Tarvittaessa sisältöä voidaan muokata erilaisten kampanjoiden tarpeisiin. Muutokset ja päivitykset voidaan tehdä toimistolta käsin verkon yli.
Kahvilaravintolan hälytinjärjestelmät muodostat oman, erillisen kaiutinkokonaisuuden. Järjestelmät on kuitenkin linkitetty toisiinsa, jolloin hätäkuulutuksen tapahtuessa äänimaisema hiljenee.
Vuokralaitteet korvaavat omaa kalustoa
Antti Rintamäki ennustaa, että muutaman vuoden päästä loppukäyttäjät eivät enää ensisijaisesti hanki laitteita omakseen, vaan hankkivat toimivaa palvelua kuukausimaksua vastaan. He eivät halua investoida laitteisiin, jotka voivat vanhentua jopa viidessä vuodessa.
– Tämä nostaa kaikilla toimijoilla toteutuksen tasoa. On pakko tehdä hyvää, jotta tehtyä työtä ei jouduttaisi korjaamaan jatkuvasti tulevina vuosina.
Granlundin Aki Päivärinne on samoilla linjoilla; laitepuoli ja äänisuunnittelu ovat koko ajan tulossa lähemmäksi toisiaan.
– On hienoa huomata, että ala on muutoksessa ja kehitetään uudenlaisia palveluita. Tässä laitteistossa hyvää on se, että taiteilijana minun oli helppo tehdä haluamiani säätöjä. Työskentelin tässä tilassa, ja tein muutoksia kaiutinkohtaisesti läppärillä, Päivärinne kertoo.
Äänentasoja seurataan EASE-mallilla
Aaltojen liikkeen synnyttämä tilallisuuden vaikutelman saadaan aikaiseksi 14-kanavaisen äänijärjestelmän kautta.
– Monikanavaisuus äänisuunnittelussa ja tilassa mahdollistaa sen, että tilaan voidaan luoda luonnon kaltainen äänimaailma. Emme luonnossakaan kuule yhtä lintua kaikista puista samanaikaisesti, vaan se on joissain yhdessä paikassa. Tämänkaltaisessa järjestelmässä voimme liikutella ääntä ja luoda luonnon kaltainen suhde tilaan, Päivärinne kuvaa.
Myös tilan jälkikaiunta-aika ja muut akustiset ominaisuudet on otettu huomioon. Suunnitteluvaiheessa tilasta tehtiin myös EASE-malli, jonka avulla voidaan tutkia äänenpaineen jakautumista.
– Näin voidaan saada etukäteen tietoa, kuinka äänijärjestelmä tulee tilassa suoriutumaan. Samalla ohjelmalla voidaan myös tutkia, onko puheen ymmärrettävyys riittävän selkeätä hätä- ja yleiskuulutusjärjestelmiä varten. Se näyttää, onko tilassa riittävästi kaiuttimia kyseistä tarkoitusta varten, Päivärinne toteaa.
Arkkitehtuuri on ikuinen taiteenlaji, mutta Päivärinteen mielestä myös valo- ja äänisuunnittelu on monella tapaa myös ikuista. Ratkaisujen on elettävä tilassa sen käyttötarkoituksen ja funktionaalisuuden muutosten mukana.
Päivärinteen mukaan kaiutinjärjestelmien kanssa joudutaan aina tekemään pieniä kompromisseja: täydellinen ratkaisun aikaansaamiseksi kaiuttimia pitäisi olla valtava määrä.
– Tällä kuitenkin pystytään luomaan illuusio luonnon kaltaisesta tilasta. Voimme luoda erilaisia tunnelmia ja vaikuttaa myös alitajunnan kautta. Äänen ei aina tarvitse olla selvästi kuulavalla tasolla. Mieluummin vielä niin, ettei ääneen edes kiinnitettäisi erityistä huomiota – linnut vain lentelevät ympäriinsä.
– Äänimaailman avulla syntyy alitajuinen tila sille, että kokija alkaa assosioida omaa tarinaansa äänen yhteyteen ja koko tilaratkaisuun. Jokainen ottaa mielikuvituksensa käyttöön ja muistaa, minkälaista on olla torilla, kun lokit riekkuvat ympärillä, Päivärinne sanoo.
Äänijärjestelmä uusittiin remontin yhteydessä
Café Terminuksen toimitusjohtaja Otto Sarpaniemi on toisen polven yrittäjä. Hän kertoo, että tuoksut ravintolassa ovat olleet käytössä jo kuusi vuotta. Ajatus äänijärjestelmän uusimisesta nousi esiin ravintolan remontin yhteydessä.
– Kiinnostuin ajatuksesta, että äänimaisemointi voisi olla hyvä vaihtoehto perinteiselle jumputtavalle taustamusiikille. Remontissa uusittiin myös valaistus yhteistyössä sisustussuunnittelijan kanssa, mutta sitä ei synkronoitu toimimaan yhdessä äänimaiseman kanssa. Remontissa terminaalirakennusta jatkettiin, ja valoa tulee sisään päädyn ikkunoista aivan eri tavalla kuin aikaisemmin, Sarpaniemi sanoo.
Sevende Aromasin Eero Niskanen on markkinoinut tuoksumaailmoja julkisiin ja kaupallisiin tiloihin vuodesta 2005 alkaen. Hän on yksi pisimpään alalla olleista tekijöistä Euroopassa. Äänimaisemointi on tullut uutena asiana tuoksumarkkinoinnin rinnalle.
Niskanen kertoo, että markkinoinnin maailmassa ääni- ja tuoksumarkkinointi on kaikkein nopeimmin kasvava osa-alue, siitäkin syystä, että ratkaisut ovat suhteellisen edullisia. Kysyntää löytyy sekä julkisiin että kaupallisiin tiloihin.
– Elintarvikeliikkeissä on selvitetty ääni- ja tuoksumaailmojen käyttökustannuksia aukiolotuntia kohden. Siitä saadaan tunnusluku, jolla voidaan tutkia esimerkiksi heräteostojen kasvutarvetta aistimarkkinoinnista aiheutuvien kulujen peittämiseksi. Tilaajapuolelta olemme saaneet viestiä, että näillä kustannuksilla ei loppupeleissä ole käytännön merkitystä, Niskanen sanoo.
Tutkimusten mukaan pahat tunkkaiset hajut ja negatiivisesti koettu paikka kiinnittyvät muistikuvana ihmisten aivoihin, eikä samaan paikkaan haluta enää palata. Tiedostamattomasti aivot suojaavat ihmisiä ikäviltä asioilta.
– Jos huono mielikuva syntyy, niin sellaista on vaikea jälkikäteen korjata. Tästä syystä kaikkien negatiivisten hajujen kokeminen julkisissa tai ravintolatiloissa, joihin ihmisten halutaan tulevan uudestaan, pitää sulkea pois. Muuten ihminen alkaa karttaa paikkaa, Niskanen sanoo.
Matti Valli, teksti
Mikko Käkelä, kuvat
