Kaikki mobiilioperaattorit tarjoavat Suomessa jo huippunopeita 5G-liittymiä – muissa Pohjoismaissa eivät vielä yksikään. 5G on tullut ensin kaupunkeihin ja laajentuu sieltä haja-asutusalueille. Myös valokuidun ja rajoituksettoman tiedonsiirron suosio kasvaa edelleen kohisten.
5G-aika on alkanut. Syksyllä 2018 huutokaupattiin ensimmäiset, 3,5 gigahertsin 5G-taajuudet. Kaikki kolme valtakunnallista matkapuhelinoperaattoria sai toimiluvan, ja ne aloittivat verkkojen rakentamisen vuoden 2019 alussa. 3,5 gigahertsin 5G-verkot hyödyntävät perinteisiä 4G-verkkoja.
Tänä vuonna liikenne- ja viestintäministeriö myöntää lupia myös korkeampia taajuuksia hyödyntäville 5G-verkoille, jotka edelleen lisäävät suorituskykyä ja nopeutta.
5G-verkon tukiasemat vaativat toimiakseen kuituyhteyksiä, joten mobiiliteknologian myötä myös valokuituverkko laajenee. Vaativaan yritystoiminnan digi-infratarpeeseen voi valokuidun lisäksi vastata 5G-teknologian mahdollistamalla verkon viipaloinnilla, joka tarkoittaa yrityksen oman verkkoliikenteen eriyttämistä muusta verkkoliikenteestä.
Jos esimerkiksi teollisuuslaitos haluaa erityistarpeisiinsa räätälöidyn, alueellaan toimivan verkkopalvelun, teleoperaattorin tulee joko tarjota tällaista itse tai vaihtoehtoisesti vuokrata taajuuden käyttöoikeus taholle, joka paikallispalvelun tuottaa.
Nykyisiä mobiiliverkkoja käytetään uusien 5G-verkkojen rinnalla vielä pitkään. Yhteiskunnan kehitys edellyttää riittävää digitaalista infrastruktuuria, joka rakennetaan sekä mobiilia että kuitua hyödyntäen.
Valokuituliittymien määrä kasvaa vauhdilla
Valokuituliittymien määrä Suomessa kasvoi viime vuonna huomattavasti. Kuitu kotiin -liittymät (FTTH) lisääntyivät 17 prosenttia ja kuitu rakennukseen -liittymät (FTTB) yhdeksän prosenttia. Mobiiliverkossa kasvua jatkoivat liittymät, joissa tiedonsiirto on rajoitukseton.
Kiinteitä laajakaistaliittymiä oli Suomessa yhteensä viime vuoden lopussa 1 797 000. Liittymämäärä kasvoi edellisvuodesta 3,5 prosenttia. Kiinteistä laajakaistaliittymistä suurin osa, 88 prosenttia, on kotitalouksissa. Yhteystekniikoissa kuitu on korvaamassa perinteisen kupariverkon: kupariliittymien määrä väheni viime vuonna 15 prosenttia.
Mobiililaajakaistaliittymien määrä viime vuoden lopussa oli 8 570 000. Niistä suurin osa, kahdeksankymmentä prosenttia, on rajoituksettoman tiedonsiirron liittymiä. Sellaisia liittymiä, joissa tiedonsiirto on rajoitettu, on 1 700 000. Mobiililiittymien kokonaismäärä kasvaa enää vähän, mutta rajoituksettoman tiedonsiirron liittymät lisääntyvät: niiden määrä lisääntyi seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Mobiililiittymistä suurin osa, 75 prosenttia, on kotitalouksissa.
Mobiilidatan hinta on meillä erittäin edullinen. Suomessa gigatavu maksaa kansainvälisen vertailun mukaan 0,03 euroa, kun se OECD-maissa on keskimäärin 1,90 euroa.
Kiinteä, langaton vai kiinteä langaton?
Teleyritysten viestintäverkkoinvestoinnit ovat vuosittain yli puoli miljardia euroa. Summasta noin 52 prosenttia suuntautuu kiinteään verkkoon ja 42 prosenttia mobiiliverkkoon. Tv- ja radiotoiminnan investointien osuus on noin kuusi prosenttia.
Viestintäpalveluiden käytössä asetetaan usein tarpeettomasti vastakkain eri teknologiat, mobiili ja kiinteä laajakaista, vaikka niillä kummallakin on omat vahvuutensa ja käyttötarkoituksensa.
Nettiyhteys kannattaa hankkia oman tilanteen ja käyttötarpeen mukaan. Valokuitu on huippunopea, häiriötön ja sopii viiveettömyytensä ansiosta erinomaisesti esimerkiksi verkkopelaamiseen. Kuituliittymän asentaminen voi kuitenkin viedä aikaa tai olla vaikeakulkuiseen paikkaan investointina turhan suuri.
Mobiililiittymän hankinta hoituu asioinnilla operaattorin palvelupisteessä. Liittymä ei vaadi alkuinvestointeja ja on heti käyttövalmis. Sitä voi käyttää kaikkialla, myös ulkomailla. Lukuisat samanaikaiset netinkäyttäjät saattavat kuitenkin ajoittain ruuhkauttaa mobiiliverkon ja hidastaa tiedonsiirtonopeutta.
Elina Ussa, teksti
Kirjoittaja on Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n toimitusjohtaja.
